Sarjakuvantekijät ry:n Vuoden sarjakuvateko 2025 -palkinnon saa Johanna Rojola Naarassarjat kokoelmakirjasta. Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 28.3.2026.
 |
| Piirros: Ilpo Koskela |
Johanna "Roju" Rojola on sarjakuvantekijä ja aktivisti, joka on toiminut monilla tavoin alan hyväksi. Rojolan omat sarjakuvat ovat kantaaottavia ja kaikessa hänen toiminnassaan on vahva yhteiskunnallinen ja feministinen ote.
Suomalaisen sarjakuvan historia on ollut pääasiassa miestekijöiden hallussa vaikka vahvoja poikkeuksiakin löytyy, tunnetuimpina tietysti Tove Jansson tai vaikkapa Martta Wendelin. Suomi ei toki ole ainoa, tilanne on ollut samanlainen kaikkialla. 1980-luvun kuluessa pienlehdet ja sarjakuvaseurojen julkaisut toivat esiin uusia taiteilijoita. Naistekijöistä esille nousivat mm. Riitta Uusitalo, Ursula Niemistö, Anne Streng, Johanna Sinisalo, Kati Kovács ym.
1990-luvun alussa Johanna Rojola sai ajatuksen koota julkaisun jossa olisi mukana vain naistaiteilijoita. Nimiä oli tiedossa, mutta kutsun kiertäessä heitä löytyi lisää. Kävi nopeasti selväksi että yhden antologian sijaan sarjakuvia riittäisi jatkuvaan lehteen. Julkaisijaksi löytyi feministinen kustantamo Kääntöpiiri, ja ensimmäinen Naarassarjat-lehti ilmestyi alkuvuodesta 1992. Lehteä ilmestyi seitsemän numeroa, viimeinen kaksoisnumero vuoden 1993 lopulla.
Johanna Rojola oli lehden alullepanija ja moottori, mutta mukana oli monia muitakin. Rojola itse muutti pian Ranskaan opiskelemaan sarjakuvaa ja Naarassarjojen neljännessä numerossa 1/1993 päätoimittajana toimi jo Katka Koskivaara.
Vuonna 2025 ilmestyi Naarassarjat-kokoelma. Rojolan ja Petteri Ojan toimittama 330-sivuinen kirja kokoaa kaikki lehden numerot yksiin kansiin ja mukana on myös taustoittavat artikkelit Rojolalta ja tutkija Leena Romulta. Lehti on tavallaan kotimaisen sarjakuvan lähihistoriaa, mutta sen numeroita ei ole helppo löytää. Naarassarjojen ilmestyminen osui myös suomalaisen sarjakuvan murrokseen, jossa uudet tekijät valtasivat alaa ja feministiset ja queer-teemat nousivat esiin. Siinäkin mielessä kokoelman julkaiseminen oli hieno idea. Kirja tuo esiin ajankuvaa, yhä aktiivisten tekijöiden varhaisempaa tuotantoa ja myös monia alalta kadonneita nimiä. Kustantaja Zum Teufel ansaitsee myös kiitoksen järeän opuksen julkaisemisesta.
Joka tapauksessa kirja henkilöityy Johanna Rojolaan, joka nyt palkittuna saa edustaa myös kaikkia muita Naarassarjoissa ja kirjan julkaisemisessa mukana olleita.
Sarjakuvantekijät ry:n hallitus
 |
| Johanna Rojola vastaanottamassa palkintoa. Valokuva: Maijastiina Vilenius. |
