torstai 29. joulukuuta 2016

Sarjakuvantekijät ry:n apurahat haettavana 31.1.2017 mennessä

Sarjakuvantekijät ry:n perinteiset Pätkä-apurahat ovat taas haettavana 31.1.2017 mennessä.

Apurahoja myönnetään työskentelyyn ja erilaisten sarjakuvahankkeiden toteuttamiseen. Vapaamuotoiset hakemukset on postitettava 31.1.2017 mennessä osoitteeseen Sarjakuvantekijät ry, PL 130, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä "hakemus".


Pätkä-apurahat ovet yleensä suuruudeltaan noin 1000-3000 euroa, ja niitä jaetaan vuodesta riippuen noin 20-25 kpl. Apurahoja voi hakea ja saada vaikka ei olisikaan Sarjakuvantekijät ry:n jäsen. Varat apurahoihin tulevat Kopiosto ry:n kanavoimista kopiointikorvauksista.

Lisätietoa apurahojen hakemisesta.

torstai 22. joulukuuta 2016

Sarjakuvan läänintaiteilijaksi Ville Pirinen

Pirkanmaalle valittiin sarjakuvan läänintaiteilijaksi sarjakuvantekijä, kuvittaja ja muusikko Ville Pirinen.

Taiteen edistämiskeskuksen tiedotteessa mainitaan, että "Ville Pirinen tulee työssään edistämään sarjakuvataiteilijoiden työskentelyolosuhteita ja työllistymistä sekä sarjakuvan saatavuutta ja saavutettavuutta."

Läänintaitelijakausi on kolmevuotinen, ja Pirkanmaan lisäksi tehtävä kattaa myös muita alueita.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Ville Pirinen Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 2011.

Pirinen on kolmas sarjakuvan läänintaiteilija. 1990-luvun alussa Etelä-Pohjanmaalla toimi sarjakuvan ja kuvataiteen läänintaiteilijana Hannu Peltoniemi. Uudellamaalla sarjakuvan läänintaiteilijaksi valittiin Solja Järvenpää vuonna 2011.

torstai 15. joulukuuta 2016

Joonas ja kisällit Päivälehden museossa Helsingissä

Joonas ja kisällit -näyttely on auki Päivälehden museossa (Ludviginkatu 2-4) Helsingissä 15.12.2016 - 5.2.2017. Avoinna ma-su klo 11-17, vapaa pääsy.

Kuva: Reima Mäkinen
Veikko "Joonas" Savolaisen näyttelyä on alunperin suunniteltu Päivälehden museoon jo muutama vuosi sitten. Joonaksen oma ajatus oli kuitenkin kutsua mukaan myös muutama muu Helsingin Sanomiin piirtänyt nuorempi kollega, ja siinä muodossa näyttelyhanke lopulta toteutui.

Savolainen (s. 1929) kuoli yllättäen syksyllä 2016, mutta näyttely on toteutettu siinä muodossa kuin se oli yhdessä suunniteltu. Joonas oli ideoinnissa mukana vielä kesällä. Joonaksen uraa esittelevän laajemman osuuden lisäksi mukana on viisi nuorempaa tekijää, Tarmo Koivisto, Hannu Lukkarinen, Timo Mäkelä, Harri Vaalio ja Ville Tietäväinen. Jokaisen uraa esitellään kahdessa isossa planssissa, ja mukana on myös muisteluja siitä miten Joonas on vaikuttanut heidän töihinsä.

Vasemmalta: Ville Tietäväinen, Harri Vaalio, Timo Mäkelä, Tarmo Koivisto, Hannu Lukkarinen ja Juhani Tolvanen.

Näyttely koostuu erittäin isokokoisista plansseista, alkuperäistöitä ei ole esillä. Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa Juhani Tolvanen ja näyttelysuunnittelusta Ville Tietäväinen.

Myös museon pysyvä näyttely sananvapaudesta ja sensuurista on taas erittäin ajankohtainen. Kellarikerroksen näyttely puolestaan valottaa suomalaista kirjapainohistoriaa. Kannattaa käydä!

Linkki: Päivälehden museo

maanantai 12. joulukuuta 2016

Turku voitti pohjoismaisen sarjakuvavisa Comiquizin

Pohjoismainen sarjakuvavisa Comiquiz on järjestetty vuodesta 1985 alkaen, ja mukana on ollut vaihteleva määrä joukkueita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Kisassa on yleensä erittäin suuri määrä vaikeita sarjakuva-aiheisia kysymyksiä ja rajattu aika vastata niistä mahdollisimman moneen. Joukkueen kokoa ei ole määritelty, ja vastausten etsimiseen saa käyttää kaikkia keinoja. Kisajärjestelyt ja vastausaika vaihtelevat järjestäjästä riippuen, mutta yleensä vastausaika on noin kaksi tuntia. Kisa järjestetään etänä, eli aikaisemmin kysymykset lähetettiin postitse, kuori avattiin tiettynä ajankohtana ja vastaukset kerrottiin puhelimitse. Viime vuosina visailu on hoidettu netin välityksellä.
Suomesta kisaan on osallistunut Helsingin Team Träskalle vuodesta 1993 alkaen, vuonna 2009 mukaan ovat liittyneet myös Team TurSaKe Turusta ja Team Kuolio Tampereelta. Ensimmäinen voitto Suomeen tuli vuonna 2014 kun Turun Team TurSaKe nappasi kärkisijan. 2015 Voitto meni Helsinkiin pienen sääntösekaannuksen ja protestin jälkeen, ja 2016 Turku kahmi taas eniten pisteitä.

Aamuset-lehden uutinen voitosta.

Comiquiz suomenkielisessä Wikipediassa.

Perusteellisempi Comiquiz-tilasto Ruotsin Seriewikissä.


perjantai 9. joulukuuta 2016

Heikki Jokinen valittiin Kopioston puheenjohtajaksi

Kopioston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Jokinen. Sarjakuvaneuvos Jokinen on toimittaja, kriitikko ja pitkän linjan järjestöaktiivi, joka on vaikuttanut niin Suomen Sarjakuvaseuran kuin Sarjakuvantekijät ry:n ja monen muun järjestön toiminnassa.
Sarjakuvantekijät ry:lle Jokinen on ollut erityisen tärkeä koska hän oli mukana hankkeessa saada yhdistys osalliseksi kopiointikorvauksista, joista muodostuvat vuotuiset Pätkä-apurahamme. Jokinen on myös toiminut yhdistyksen tekijänoikeusasiantuntijana ja saanut Vuoden sarjakuvateko 2013 -palkinnon.


Heikki Jokinen keskellä, Oikealla Raimo Söder, jonka kausi Kopioston puheenjohtajana päättyy vuoden 2016 lopussa.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus vuodelle 2017

Sarjakuvantekijät ry:n syyskokous pidettiin Oulun sarjakuvafestivaalien yhteydessä lauantaina 5.11.2016 ravintola Puistolan kahvilassa.

Kokouksessa valittiin puheenjohtaja ja hallitus ensi vuodelle, ja käsiteltiin muut sääntömääräiset asiat. Paikalla oli 13 yhdistyksen jäsentä.

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus vuodelle 2017 on: Timo Kokkila (pj), Harri Filppa, Vesa Ilmaranta, Solja Järvenpää, Reima Mäkinen, Jaana Suorsa ja Aino Sutinen.

torstai 3. marraskuuta 2016

Muistilistaa tekijöille

Jos sinulla on tekijänoikeudellisia pulmia, ota yhteyttä Kopiostoon. Tekijänoikeudet tarkoittavat tekemäsi sisällön (esim. käsikirjoitukset, piirrokset) julkaisu- ja käyttöoikeuksia.
www.kopiosto.fi
Kopioston lainauskorvaustyöryhmässä edustavat nämä järjestöt:
Grafia ry, Kuvittajat ry, Sarjakuvantekijät ry,  Finnfoto ry sekä Kuvasto ry

Jos teoksiasi on kirjastoissa lainattavissa, kirjaudu Sanaston tekijälistaan ja ilmoita sinne ISBN-numeroidut, kirjastoissa olevat teoksesi. Sanaston tehtävä on jakaa lainatuista teoksista vuosittain lainauskorvauksia.
www.sanasto.fi

Sopiessasi kuvien tai tekstiesi käytöstä, kannattaa muistaa että
ns. moraaliset oikeudet ovat aina tekijällä.

lauantai 15. lokakuuta 2016

Kysely

Oulun ammattikorkeakoulun työryhmä pyytää vastauksia kyselyyn sarjakuvien tekijöiltä ja lukijoilta. Tavoite on kehittää julkaisualusta ja työkaluja mobiilioptimoitujen sarjakuvien luomiseen.

Kyselyyn

tiistai 11. lokakuuta 2016

Asiaa laskutuspalveluista

Moni sarjakuvantekijä on ns. kevytyrittäjä, joka laskuttaa satunnaisista, erillisistä tilaustöistä.
Oheisesta HS:n linkistä löytyy asiaa laskutuspalveluista, ja keskusteluunkin voi osallistua täällä:
laskutuspalveluista

Hyvän mielen lähettiläs

Ylä-Savon Mielenterveysseura valitsi vuoden 2016 Hyvän Mielen lähettilääkseen iisalmelaisen sarjakuvataiteilijan Petteri Tikkasen.

http://www.iisalmensanomat.fi/news/valinta-hyvn-mielen-lhettilksi-kosketti-kovasti/

Sarjakuvantekijät ry onnittelee.

torstai 6. lokakuuta 2016

Apurahoja haussa lokakuussa 2016

Suomen kulttuurirahasto, hakuaika 1.-31.10.2016
http://skr.fi/fi/apurahat/haettavat-apurahat/keskusrahasto-haku-1-3110

Taiteen edistämiskeskus, eli Taike, hakuaika 30.9.-15.11.2016
http://www.taike.fi/fi/web/sarjakuva/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/viewStipend/11023

Hiljalleen voi alkaa varautua myös Sarjakuvantekijät ry:n perinteisiin Pätkä-apurahoihin, joiden hakuaika on tammikuun loppuun mennessä. Infoa löytyy tämän sivun yläreunan valikosta.

Pirkanmaalla on haettavana myös sarjakuvan läänintaiteilijan paikka. Hakuaika on vain 19.10.2016 saakka, joten toimi nopeasti jos aiot hakea. Hakuohjeet löytyvät valtiolle.fi -palvelusta, suora linkitys ei näköjään onnistu.
www.valtiolle.fi


Muutamia Jenni Kallionsivun ajatuksia hyvän hakemuksen laatimisesta. Blogissa muutakin apuraha-asiaa:
http://rahaarattaisiin.blogspot.fi/2016/09/kolme-vinkkia-apurahanhakijoille.html?spref=fb

maanantai 26. syyskuuta 2016

Veikko Savolainen 1929‒2016

Veikko "Joonas" Savolainen on kuollut 87-vuotiaana 24.9.2016. Suomalaisen sarjakuvan legenda ja isähahmo oli syntynyt 1929.

Tunnetuimman sarjakuvasankarinsa mukaan Savolainen signeerasi työnsä usein nimimerkillä Joonas, joka vakiintui myös taiteilijan kutsumanimeksi.

Savolainen aloitti sarjakuvapiirtäjän uransa jo 1940-luvulla, ja varsinkin Helsingin Sanomissa 1950 alkanut Joonas-sarjakuva muodostui kotimaisen realistiseen tyyliin piirretyn seikkailusarjakuvan ehdottomaksi klassikoksi. Savolainen hallitsi kuitenkin monia tyylejä ja teki runsaasti myös huumorisarjakuvia.

Unto Uneksija Pellervo-lehdessä oli myös pisimpään saman tekijän piirtämänä jatkunut kotimainen sarjakuva jossa oli vakituinen päähenkilö, se ilmestyi vuosina 1966‒2010. Unto Uneksija pääsi myös postimerkkiin edustamaan 1960-lukua Suomalainen sarjakuva 100 vuotta -postimerkkivihossa 2011.

Joonaksen sarjakuvia ilmestyi myös ulkomailla, ja lisäksi Savolainen teki animaatioita, piirsi pilapiirroksia, kuvituksia ja karikatyyrejä, sekä opetti lukemattomilla sarjakuvakursseilla. Hän päätoimitti myös Sarjis-lehteä 1972‒1974, nostaen esille monia suomalaisia sarjakuvantekijöitä.

Veikko Savolainen palkittiin heti toisella Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 1973. Sarjakuvantekijät ry:n Vuoden sarjakuvateko -palkinnon 1999 hän sai lasten ja nuorten sarjakuvakoulutuksesta. Ensimmäisen ansioista sarjakuvataiteilijana myönnetyn Pro Finlandia -mitalin Savolainen sai 2014.

Savolainen oli Sarjakuvantekijät ry:n perustajajäseniä, ja nimitetty yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Joonas oli taiteilijana rautainen ammattilainen. Hän oli aina valmis auttamaan nuorempia sarjakuvantekijöitä neuvoillaan ja hän nautti opetustyöstä. Joonas muistetaan aina ystävällisenä ja avuliaana herrasmiehenä, joka vaikutti suomalaisen sarjakuvan kehitykseen lukemattomilla tavoilla.

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus ottaa osaa Veikko Savolaisen läheisten ja ystävien suruun.

Joonas täytti 60 vuotta 1989, isokokoinen juhlakirja ilmestyi seuraavana vuonna.

Näytteitä Joonaksen sarjakuvista löytyy Suomen sarjakuvaseuran kuva-arkistosta.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Raportti sarjakuvantekijöiden palautetyöpajasta

Kirsi Kinnunen järjesti palautetyöpajan Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2016. Kirsin paikalle järjestämä asiantuntija oli ranskalainen Thomas Gabison. Tässä Kirsi Kinnusen raportti hankkeesta.

---

Palautetyöpaja sarjakuvantekijöille Helsingin sarjakuvafestivaalilla 2.-3.9.2016

1. Peruskuvio

Järjestin Helsingin sarjakuvafestivaalin yhteyteen kaksi päivää kestäneen kritiikkityöpajan, jossa ranskalainen asiantuntijavieras antoi henkilökohtaista palautetta sarjakuvataiteilijoille heidän töistään.


Työpaja vastasi kokemukseni ja saamieni kommenttien perusteella erinomaisesti alalla vallitsevaan kipeään asiantuntijapalautteen tarpeeseen. Kahden päivän aikana peräti 26 tekijää sai 20-30 minuutin intensiivisissä yksityistapaamisissa paitsi paneutuvaa ja asiantuntevaa palautetta myös innostavaa kannustusta.

Työpajan tapaamisista (pe klo 10-18 ja la 11-18) noin puolet oli varattavissa etukäteen ja loput ajat sovittiin paikan päällä. Tällä tavalla kukaan halukas ei jäänyt palautetta paitsi, joskin toinen päivä meni ylitöiksi. 

2. Asiantuntijavieras Thomas Gabison, Actes Sud BD, Ranska


Palautteen antajana toimi Actes Sud BD:n kustannusjohtaja Thomas Gabison. Hän oli oivallinen henkilö tähän tehtävään, koska hän on toiminut 15-20 vuotta paitsi sarjakuva-alan kustannus- ja taiteellisena johtajana, myös graafikkona, alan opettajana sekä sarjakuvakirjakauppiaana. Thomas Gabisonille järjestyi myös tapaamiset FILIn ja WSOY:n edustajien kanssa.

Thomas Gabisonin yleisarvio näkemästään oli erittäin myönteinen. 26 tekijän joukossa oli useampi, joille hän suositteli töiden tarjoamista Ranskan markkinoille. Hän myös lupasi vastata sähköpostitse tekijöiden lisäkysymyksiin.

Itselleni Thomasin kommenteista jäivät päällimmäisiksi mieleen seuraavat:

1) Hän kehotti valitsemaan henkilöt ”casting”-tyyppisesti ja pohtimaan muun muassa näitä kysymyksiä: Millainen henkilö sopii esittämään tätä hahmoa? Miten hänet puetaan? Missä vaiheessa sivuhahmo voi nousta esiin ja missä vaiheessa hänet häivytetään? Millaiset puhekuplat sopivat juuri näiden henkilöiden ”suuhun”?

2) Tarinan tilanteet voi mielessään sijoittaa teatterin näyttämölle, mistä heräävät kysymykset: Miten hahmot ottavat tilan haltuun ja miten he liikkuvat siinä? Mitkä esineet ovat olennaisia tilanteen ja hahmon henkilökuvan kannalta eli mitä nostetaan esiin ja mikä jätetään kuvaamatta tai häivytetään?

3) Lukijan asemaan asettuminen on tärkeää ja silloin voi miettiä esimerkiksi tätä: Miten katsojan silmän kamera liikkuu ruudussa/sivulla?



3. Jatko


Pelkkä työpajaan saapuneiden tekijöiden määrä (26) kertoo siitä, millainen tarve tällaiselle palautetoiminnalle on. Toivon, että tämä ei jää yksittäiseksi tapahtumaksi vaan jatkossa vastaavanlaiseen toimintaan panostetaan ja sitä kehitetään lisää.

Kansainvälisen asiantuntijapalautteen saaminen on äärettömän tärkeää myös suomalaisen sarjakuvan viennin näkökulmasta, sillä kansainvälisesti ”suomalaisella sarjakuvalla menee lujaa”. Viidessätoista vuodessa esimerkiksi pelkästään Ranskassa julkaistujen suomalaisten sarjakuvateosten määrä on noussut nollasta noin kuuteenkymmeneen puhumattakaan valtavasta määrästä muita näyttely- ja julkaisuprojekteja.

Hartaimmat toiveeni tämän kokemuksen perusteella:

Toivon, että Suomen sarjakuvafestivaalien järjestäjät ottavat tästä kopin ja palautetyöpajoista muodostuu säännöllinen osa eri festivaalien ohjelmistoa. Nyt avustuksia tuli vain 820 euroa, mutta pienin budjetti mihin pitää varautua, on arvioni mukaan 3000–4000 euroa.

Mielestäni Suomessa on huutava pula pitkistä sarjakuvatarinoista verrattuna lyhyiden tarinoiden ja strippien julkaisumäärään (eikä suinkaan ole moite suomalaista novelli- ja strippisarjakuvaa kohtaan, päinvastoin!) Tähän on monia syitä eikä rahanpuute ole niistä pienin (pitkän tarinan työstäminen ja piirtäminen vaatii aikaa, ja sinä aikana ja sen jälkeen pitäisi syödäkin…). Mutta pitkän käsikirjoituksen kirjoittaminen vaatii myös erilaista taitoa kuin lyhyiden tarinoiden laatiminen. Toivoisin siis, että Suomen sarjakuvataiteilijoille järjestettäisiin mitä pikimmin kansainvälinen käsikirjoitustyöpaja, jossa työstettäisiin pitkiä sarjakuvatarinoita.


4. Talous


Taloudellisesti tapahtuma meni täysin miinukselle. Tämä ei ollut yllätys, koska avustukset olivat tiedossa jo etukäteen. Pidin kuitenkin työpajan järjestämistä niin tärkeänä, että tein itsenäisesti päätöksen järjestää sen siitä huolimatta, että rahoitus jäisi selvästi alle tavoitteen – siis täysin tietoisena seurauksista. Avustuksia haettiin Framelta asiantuntijavierailuun, Fililtä kustantajavierailuun, Sarjakuvantekijät ry:ltä ja Helsingin sarjakuvafestivaalilta asiantuntijavierailuun.

Myönnetyt tuet olivat kuitenkin lähes olemattomat:
Frame 0 €, Fili 300 €, Sarjakuvantekijät ry. 300 €, Sarjakuvaseura 220 €.

Tällä tuella Thomas Gabisonin kulut saatiin juuri ja juuri katettua, eli on muistettava, että ilman niitä työpajaa ei kerta kaikkiaan olisi voinut järjestää. Kiitos siis yhteistyökumppaneille!

Thomas Gabison ilmoitti etukäteen, että ei tarvitse työstään palkkiota, jos riittäviä avustuksia ei löydy, ja työpajan järjestäjä, koordinaattori ja tulkki, sarjakuvaneuvos ja suomalaisen sarjakuvan ranskantaja Kirsi Kinnunen maksoi itse kaikki kulunsa ja teki työnsä ilman palkkiota.

Kirsi Kinnunen 18.9.2016  /  kirsi.kinnunen (ät) gmail.com

tiistai 13. syyskuuta 2016

Ohjeita hinnoitteluun

Kirjailijaliiton ohjeita työn hinnoitteluun. Soveltuvin osin palkkioasiaa voi miettiä myös sarjakuvantekijän kannalta. Sivulla on bonuksena myös sarjakuvia, joista on tietääkseni maksettu ihan oikea palkkio, eikä vain sitä surullisen kuuluisaa näkyvyyttä.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Jukka Murtosaari 1963–2016

Pitkän linjan sarjakuvantekijä ja kuvittaja Jukka Murtosaari on kuollut.

Murtosaari toimi Sarjakuvantekijät ry:n puheenjohtajana vuonna 1997, jolloin yhdistys pääsi Kopiostokorvausten piiriin. Kiitos rankasta neuvotteluväännöstä kuuluu suurelta osin Murtosaarelle ja Heikki Jokiselle. Tämän ansiosta Sarjakuvantekijät ry on voinut jakaa vuosittaisia Pätkä-apurahoja vuodesta 1998 alkaen. Murtosaari oli myös piirtäjien tekijänoikeuksien innokas puolustaja.

Jukka Murtosaari teki sarjakuvia sarjakuvaseurojen lehtiin 1980-luvun alussa, kuvitti scifi-lehtiä ja piirsi mm. Pahkasikaan ja Suomen Madiin. Nuorisokirjailija Kari Vaijärven kirjoittama Jake-sarjakuva ilmestyi useissa lehdissä ja myös kahtena kokoelma-albumina. Realistiseen tyyliin piirretty kotimainen värisarjakuva oli harvinaisuus 1980-luvun lehdistössä, eikä vastaavia ole juuri näkynyt sen jälkeenkään.

Murtosaari oli luotettu ammattilainen, joka pystyi taipumaan moneen tyyliin, huumorista realismiin. Hän teki runsaasti kirjojen kansia ja oli mukana parissakin isossa animaatiohankkeessa. Hän kuului harvalukuiseen suomalaisten Disney-piirtäjien joukkoon ja piirsi myös Muumeja.

Pitkään työn alla ollut kirja "Ja kannen kuvitti..." oli Jukalle tärkeä hanke ja sen piti ilmestyä ensi vuonna. Kirjassa esitellään noin 50 kioskikirjojen ja lukemistolehtien kansikuvittajaa 1940-luvulta lähtien. Toivottavasti kirja yhä toteutuu jossain muodossa.

Taitava käsityön jälki säilyi Murtosaaren tavaramerkkinä koko uran ajan ja hän vierasti tietokoneita. 2000-luvun alussa hän muutti Portugaliin, jossa asui siitä lähtien. Kuolinsyy ja tarkempi aika eivät ole tätä kirjoittaessani tiedossa.

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus esittää surunvalittelunsa läheisille. Jukka Murtosaari oli monien piirtäjien esikuva ja pidetty kollega, aina hyväntuulinen ja kannustava.

Sarjakuvantekijät ry:n hallituksen puolesta pj Timo Kokkila


Jukka Murtosaaren kansikuva Arktisen Banaanin ja Sarjakuvantekijät ry:n vuonna 2001 julkaisemaan kokoelma-albumiin BD@fi, joka liittyi samannimiseen sarjakuvan ja modernin teknologian suhdetta käsittelevään näyttelyyn. Kansikuvan © Jukka Murtosaari.

torstai 1. syyskuuta 2016

Helsingin sarjakuvafestivaalit 2.9. - 4.9.2016

Helsingin vuotuiset sarjakuvafestivaalit ovat taas täällä. Uskomattoman laaja ohjelmisto, runsaasti näyttelyitä ja myyntipöytiä. Ilmaisen tapahtuman pääpaikkana on tänä vuonna messuteltta Kansalaistorilla, joka sijaitsee Kiasman ja Musiikkitalon välissä ihan ydinkeskustassa. Ohjelmat ja näyttelyt leviävät toki ympäri Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua.

Sarjakuvantekijöiden jäsenlahjakirja on myös noudettavissa festareilta erikseen tulleiden ohjeiden mukaan. Muille se tulee postissa myöhemmin.

Tutustu tapahtumaan: Helsingin Sarjakuvafestivaalit 2016



tiistai 2. elokuuta 2016

Jäsenkysely 2016



Kyselyllä kartoitetaan jäsenien yrittäjyyttä, oman osaamisen/projektien rahoitus- ja markkinointitilannetta sekä työllistymismahdollisuuksia.

Kaikki vastaukset tulevat kyselyn käsittelijälle anonyymisti, vastauskoosteissa ei voi nähdä vastaajan nimeä eikä ip-osoitetta.

Kysely auttaa yhdistyksen jäsenille suunnatun vinkkipaketin tekemistä: paketista löytyy tietoa mm. eri yritysmuodoista ja asiaan liittyviä yhteystietoja sekä kontakteja eri alueiden kulttuuripoluille, joihin voi tarjota omaa osaamistaan.


Jäsenkyselyyn

perjantai 15. huhtikuuta 2016

KANNANOTTO 15. huhtikuuta 2016

PALKKIO TEHDYSTÄ TYÖSTÄ!

Miten helpolta ja kepeältä sujuva piirtäminen näyttääkään. Helposti unohtuu, että huippusuoritus vaatii vuosien pitkäjänteistä harjoittelua ja omistautumista.

Piirtäjä tutkii paitsi alansa parhaita teoksia myös ympäröivää maailmaa ylipäätään silloinkin, kun ei ole työnsä ääressä. Piirtämisen ammattilainen on voinut omistaa osaamiselleen koko elämänsä, aivan samaan tapaan kuin huippumuusikko instrumentilleen.

Keskiviikkona 6.4. 2016 sarjakuvantekijä Kaisa Lekalle, Kasper Strömmanille ja muille korkean profiilin tekijöille OKM:stä tullut ehdotus kahden päivän intensiivisestä, kongressiin sijoittuvasta kuvituskeikasta ateriaa vastaan olisi helppo ohittaa yksittäistapauksena. Olisi, jos se olisi jotenkin poikkeuksellista. Ikävä totuus kuitenkin on, että tällaiset työtarjoukset ovat kuvittajan ja sarjakuvantekijän arkipäivää.

Luovan alan ammatteja pidetään yleisesti kutsumuksellisina. Niitä, jotka julkisesti sanovat haluavansa menestyä taiteellaan myös taloudellisesti, saatetaan tästä syystä jopa paheksua. Totuus kuitenkin on, että jokainen tarvitsee toimeentulon, ja suomalainen noin 3100 euron mediaaniansiotaso jää alalla useimmille kaukaiseksi haaveeksi.

On siis syytä muistaa, että tekijä on hankkinut taitonsa sinnikkäällä ahkeruudella. Näennäisesti hetkessä syntyvä hauska tai koskettava piirros ei kumpua kuin itsestään lahjaksi annetusta kyvystä. Se on harjoittelun tulosta.

Muutkin ammatit voivat olla tekijöidensä kutsumus. Silti pidettäisiin järjettömänä ja loukkaavana, että oletettaisiin vaikkapa bussinkuljettajan, lääkärin tai virkamiehen tekevän työtään palkatta.

Kuvittajakin on yrittäjä, ja hänen pitää maksaa toimintaansa liittyvät kulut, kuten työtilojen vuokra, kirjanpito, materiaalit, eläke- ja vakuutusmaksut. Ammattilaiselle kyseessä on työ, ei harrastus tai elämäntapa.

Helsingissä 15.4.2016

Christer Nuutinen, pj
Kuvittajat ry:n hallituksen puolesta

Timo Kokkila, pj
Sarjakuvantekijät ry:n hallituksen puolesta

Ville Hänninen, pj
Suomen sarjakuvaseuran hallituksen puolesta

....

BETALT FÖR ARBETET!

Det kan se så lätt ut när någon som kan sin sak tecknar. Man glömmer lätt bort att en topprestation kräver år av övning och engagemang.

Tecknaren studerar förutom de bästa verken i branschen även den omgivande världen också då hen inte arbetar. Ett proffs inom illustration eller serieteckning kan ha ägnat hela sitt liv till att utveckla sitt kunnande, på samma sätt som en toppmusiker ägnat sig åt sitt instrument.

Onsdagen den 6 april 2016 fick serietecknarna Kaisa Leka, Kasper Strömman och andra av våra främsta bildskapare ett förslag från Undervisnings- och kulturministeriet om ett tvådagars intensivt illustrationsuppdrag på ett seminarium, med mat som enda kompensation för arbetet. Erbjudandet kunde ses som en engångsföreteelse, men det är det tyvärr inte. Dylika erbjudanden är vardag för illustratörer och serietecknare.

Yrken inom de kreativa branscherna ses allmänt som en kallelse. De som i offentligheten säger att de förutom att nå konstnärlig framgång också vill leva på sin konst, kan därför till och med möta illvilja. Sanningen är ändå att var och en behöver en utkomst. Den finländska medianinkomsten på cirka 3 100 euro förblir en onåbar dröm för de flesta i branschen.

Det är alltså skäl att minnas att tecknarna har uppnått sina kunskaper genom ihärdigt och långsiktigt arbete. Den roliga eller rörande bild som ser ut att födas i ett nafs är är resultatet av övning, inte en talang som tecknaren fått i gåva från ovan.

Andra yrken kan också vara kall för sina utövare. Ändå skulle det anses vanvettigt och sårande om man antog att till exempel en busschaufför, en läkare eller en tjänsteman skulle göra sitt arbete utan lön.

Även illustratören är en företagare, och hen har kostnader för verksamheten. Det handlar om hyra för arbetsutrymme, bokföring, material, pensions- och försäkringsavgifter. För professionella illustratörer och serietecknare handlar det om ett jobb, inte en hobby eller en livsstil.

Helsingfors 15.4.2016

Christer Nuutinen, ordförande
Illustratörerna i Finland r.f

Timo Kokkila, ordförande
Serieskaparna i Finland

Ville Hänninen, ordförande
Finlands Serieförening

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Vuoden Sarjakuvateko 2015

Sarjakuvantekijät ry:n kunniapalkinto JP Ahoselle Taide teossa -hyväntekeväisyyshankkeesta.

Sarjakuvantekijät ry luovutti Tampere kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 19.3.2016 perinteisen kunniapalkintonsa suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta. Palkinto on ulkoiselta muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.

Palkinto myönnettiin tällä kertaa sarjakuvantekijä JP Ahoselle hänen syksyllä 2015 toteuttamastaan Taide teossa -hyväntekeväisyyshankkeesta, joka keräsi yli 16.000 euroa Suomen Punaiselle Ristille. Poikkeuksellista hankkeessa oli myös se, että rahasumma kertyi sarjakuvantekijöiden ja kuvittajien alkuperäistöitä myymällä. Yleensä niitä myydään Suomessa vähän, keräilijöitäkin on vain muutamia. Historia tuntee monia tapauksia joissa nimekkäidenkin taiteilijoiden originaalit on lähes kokonaan hävitetty.

Syksyllä 2015 kuvat kärjistyneestä pakolaiskriisistä saivat Ahosen tarttumaan toimeen. Ahonen pyysi tutuilta sarjakuvantekijöiltä ja kuvittajilta töitä myytäväksi, pystytti nettikaupan ja rajasi hankkeen napakasti kahden ja puolen viikon mittaiseksi. Sanan levitessä lähes 50 tekijää tarjosi töitään mukaan. 14.9.–30.9.2015 teoksia myytiin 136 kappaletta, ja rahaa kertyi 16.280 euroa. Varat tilitettiin lyhentämättömänä Suomen Punaiselle Ristille, taiteilijat maksoivat töiden postikulut itse. Summa on luonnollisesti vain pisara meressä SPR:n työssä, mutta silti merkittävä tempaus median rakennemuutosten kourissa sinnittelevältä sarjakuva-alalta.


Tamperelainen Ahonen (s. 1981) on tehnyt jo mittavan uran sarjakuvantekijänä ja kuvittajana. Hän opiskeli graafista suunnittelua Lapin yliopistossa Rovaniemellä ja aloitti siellä sarjakuvien tekemisen. Ahonen kuvaa oivaltavasti ja eletyn tuntuisesti nuorten aikuisten maailmaa. Villimpi pohjola -sarjan hahmot aloittivat Aamulehdessä opiskelijajoukkona vuonna 2003 ja ovat jatkaneet elämäänsä tekijänsä kanssa varttuen. Yhdessä KP Alaren kanssa syntynyt pitkä sarjakuvaromaani Perkeros (2013) sekoittaa musiikkia, ihmissuhteita ja fantasiaa. Vuonna 2009 alkanut Puskaradio edustaa harvinaista ajankohtaissarjakuvan lajityyppiä.

Pätkä-apurahat 19.3.2016

Pätkä-apurahat 2015, julkistettu Tampere kuplii –sarjakuvafestivaaleilla 19.3.2016.

Apuraharaati: Aura Ijäs, Kaisa Leka, Vesa Ilmaranta (pj.).


2.500 € - Jukka-Petteri Eronen, käsikirjoittamiseen.

2.500 € - Merja Heikkinen, käsikirjoitukseen (Bathin rouva).

3.000 € - Mikko A. Jeskanen, sarjakuvakirjaan Syvyyden Saartama (piirtämiseen ja värittämiseen).

2.500 € - Jarno Kantelinen, sarjakuva-albumin Luna värittämiseen.

1.500 € - Jan Konsin, sarjakuva-albumin toteuttamiseen (Kutikuti).

2.500 € - Aapo Kukko, sarjakuvaromaanin käsikirjoittamiseen (Arvo Turtiaisen ja Henrik Tikkasen Italian matkasta).

2.000 € - Kutikuti ry, näytekäännöksiin (jäsentaiteilijoiden sarjoista, pääosin englanniksi).

2.500 € - Annukka Leppänen, sarjakuva-albumin piirtämiseen ja valmisteluun painokuntoon.

3.000 € - Mika Lietzén, sarjakuvateoksen Aikakirja käsikirjoittamiseen ja julkistusnäyttelyyn Minä olen saari.

2.500 € - Aino Louhi, sarjakuvan Mielikuvitustyttö piirrosvaiheeseen.

2.000 € - Outi Mentula & Henri Tervapuro, käsikirjoitukseen ja luonnosteluun Entropian Erinomainen Ensyklopedia (osat 3 ja 4).

2.000 € - Emmi Nieminen, sarjakuvan Vahinkoraja kääntämiseen ja lisätyöstöön.

1.000 € - Hans Nissen (Pauliina Haasjoki), Hanneriina Moisseisen albumin käännöstyöhön englanniksi.

2.500 € - Ville Pirinen, sarjakuvien täyspäiväiseen tekemiseen.

3.000 € - Aapo Rapi, sarjakuva-albumiin (Paku Pena).

2.500 € - Viivi Rintanen, Hulluussarjakuvia-blogin piirtotöihin (2 kk).

2.500 € - Anna Sailamaa, fiktiivisen sarjakuvaromaanin käsikirjoittamiseen (Juurakko).

2.500 € - Tea Tauriainen, sarjakuvakirjaan Mad Tea Party III.

2.000 € - Henri Tervapuro, sarjakuvan Kätyrit kääntämiseen englanniksi (+toimitus- ja väritystyöt).

3.000 € - Petteri Tikkanen, sarjakuva-albumiin Eka kerta, Eero 5, (2 kk).

2.500 € - Janne Toriseva, sarjakuva-albumin piirtämiseen (Valas, perustuu Moby Dickiin).


50.000 € - Hallituksen päätös jaettavasta summasta.
Hakemuksia yhteensä 97 kpl, haettu kokonaissumma 267.543 €.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Sarjakuva-Finlandia

Sarjakuva Finlandia –palkinto myönnetty Kati Närhen teokselle
Seitsemäs vieras (WSOY 2015).

Valinnan teki näyttelijä Heli Sutela.