perjantai 28. lokakuuta 2022

Oulun sarjakuvafestivaalit 10.-13.11.2022

Oulun vuotuiset sarjakuvafestivaalit järjestetään 10.-13.11.2022. Pääpaikkana on kulttuuritalo Valve, mutta sunnuntain ohjelma tapahtuu Pekurin kirjastossa Oulun keskustassa.

Ohjelmassa on mm. haastatteluja, julkistuksia, myyntipöytiä, suomalaisen sarjakuvan historiaa, näyttelyitä ym. Näyttelyohjelmassa on mukana mm. tänä vuonna menehtyneen Keijo Ahlqvistin muistonäyttely. Ahlqvist teki pitkän uran sarjakuvantekijänä, käsikirjoittajana, sarjakuvaopettajana ja taiteilijana. Sunnuntain teemana taas on suomalaisen ja oululaisen sarjakuvan historia.

Oulussa julkistetaan myös sarjakuvastrippien maaailmanmestaruuskisojen voittajat.

Ohjelma ja muuta tietoa löytyy Oulun sarjakuvafestivaalien nettisivuilta.

keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2022

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on jakanut vuotuisia valtionpalkintojaan. Yhdeksän palkitun joukossa oli myös sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen. Palkinto myönnettiin "yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin".

Lainaus perusteluista: "Tympeät tytöt -julkaisuissa käsitellään armottoman paljastavasti ja oikeudenmukaisesti maailmaa, jossa tytöt elävät. Sarjakuvan keinoin Tanskanen sanoittaa nykypäivän tyttöjen ja naisten kokemuksia ja antaa ilmiöille myös taustat."

Tanskasen Tympeät tytöt -kirja ilmestyi 2021, ja oli sitä ennen saavuttanut suurta suosiota Instagramissa.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!


Riina Tanskanen: Tympeät tytöt.
Into Kustannus, 2021.

tiistai 6. syyskuuta 2022

Helsingin sarjakuvafestivaalit 10.-11.9.2022

Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään viikonloppuna 10.-11.9.2022 Helsingin Suvilahdessa.

Tavalliseen tapaan mukana on monenlaista ohjelmaa, haastatteluja, paneelikeskusteluja, myyntipöytiä, pienlehtiä, näyttelyitä ym.

Festivaalien ohjelma ja muuta tietoa löytyy nettisivulta: www.sarjakuvafestivaalit.fi



tiistai 9. elokuuta 2022

Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä 9.8.

Hyvää Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää 9.8.2022!

Tove Jansson on syntynyt 9.8.2014. Samalla juhlitaan myös suomalaisen taiteen päivää. Päivä on suositeltu liputuspäivä, ja sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Photo: Reino Loppinen / Lehtikuva,
Public domain, via Wikimedia Commons

tiistai 24. toukokuuta 2022

Uusi tekijänoikeuslaki on loppusuoralla: lakiesityksessä tärkeitä parannuksia mutta myös puutteita

Kuvitus: Rakastaja Robert

Pitkään valmistellun tekijänoikeuslain uudistuksen viimeiset, ratkaisevat vaiheet ovat käsillä nyt toukokuussa.  Jotta asianmukaisen korvauksen periaate todella toteutuisi käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata. Tekijäfoorumi välittää taiteilijoiden ja luovien sisältöjen tekijöiden terveiset kansanedustajille eduskunnan valiokuntiin.

Tekijäfoorumi on verkosto, jonka jäseninä on yhteensä 29 luovien alojen järjestöä. Järjestöt edustavat yhteensä noin 50 000 luovan alan tekijää ja taiteilijaa.

Viime syksynä julkaistu tekijänoikeuslain luonnos sai kipakan palauteryöpyn tekijänoikeusjärjestöiltä ja taiteilijoilta. Kriittiset lausunnot kuultiin opetus- ja kulttuuriministeriössä ja esitystä muokattiin merkittävästi tekijöille parempaan suuntaan, kuten direktiivi edellyttää. Nyt laki on edennyt eduskunnan käsittelyyn. 

Lakimuutoksen taustalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi), joka säätelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Nyt tuo direktiivi implementoidaan eli toimeenpannaan Suomessa. DSM-direktiivi on tekijöille suotuisa: se edellyttää, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä myös digialustoilla. Tekijäfoorumi on alusta saakka lähtenyt siitä, että tämän direktiivin hengen tulee näkyä myös Suomen tekijänoikeuslaissa.

Mikä on hyvää?

Siinä missä syksyllä julki olleessa luonnoksessa lähdettiin voimakkaasti sisältöjen käyttäjien näkökulmasta, kuuluu tekijöiden ääni nyt eduskunnan pöydällä olevassa versiossa enemmän. Näin ollen se on enemmän direktiivin tavoitteiden mukainen.

Hyvä parannus on, että mukana on nyt maininta tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeudesta saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä, ja että kollektiiviset sopimukset mainitaan yhtenä mahdollisena keinona arvioida korvaustasoa. 

Mitä pitää vielä parantaa?

Jotta edellä mainitut hyvät periaatteet asianmukaisesta korvauksesta todella toteutuisivat käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata. 

Tämä on onneksi mahdollista vielä tehdä valiokuntakäsittelyn aikana. Nämä seikat Tekijäfoorumi on tuonut ilmi myös lausunnossaan talousvaliokunnalle.

1. Tekijän tulee saada tietää, miten hänen teostaan käytetään

Tekijällä tulee olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä - kuinka monta kertaa esimerkiksi hänen tekemäänsä kappaletta on kuunneltu tai kuinka monta kertaa hänen ottamansa valokuva on julkaistu. Lakiesityksessä tämä oikeus on kuitenkin rajattu aivan liian suppeasti: ainoastaan kaupalliseen hyödyntämiseen, josta on tullut sopimuskumppanille tuloja sekä rojaltimallisiin sopimuksiin.

Jotta tekijällä on oikeasti mahdollisuus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus, tulee tekijällä olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä. Tämä on jopa tärkein tae sille, että direktiivin tarkoitus tekijöiden neuvotteluaseman parantamisesta voidaan taata.

• Miten? 30 a §:n 1 momentista tulee poistaa kohta: ”Selvitys on annettava, jos luovutuksensaajalla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä tai tekijälle maksettava korvaus riippuu siitä, missä laajuudessa teosta käytetään.” 

2. Työsuhteessa ja sen ulkopuolella tehdyt teokset samalle viivalle

Otetaan esimerkiksi työsuhteessa työskentelevä lehtivalokuvaaja. Hän saattaa uransa aikana luoda tuhansia valokuvateoksia, joita ei syystä tai toisesta valita julkaistavaksi. Syyt saattavat liittyä esimerkiksi ajan poliittiseen ilmapiiriin. Julkaisemattomat ruudut päätyvät kustantajan arkistoon. Alalla on tavanomaista, että työnantaja saa sopimuksen perusteella yksinoikeuden kaikkeen aineistoon. Vuosien päästä ehkä vain kuvaaja itse muistaa, minkälaisia julkaisemattomia kuvia arkistosta löytyy, mutta tarvitsee työnantajan luvan käyttää kuvia vaikka näyttelyssä tai kirjassa. Aina lupaa ei saa, ja kiinnostavat kuvat jäävät iäksi piiloon yleisön silmiltä.

Lakiesitys asettaa siis yhtäältä työsuhteiset ja toisaalta itsensä työllistävät tekijät ja esittävät taiteilijat keskenään eri asemaan tekijänoikeudellisen suojan osalta. Monet tekijät ja esittävät taiteilijat työskentelevät myös työsuhteissa. Tekijöiden kannalta reilumpi ratkaisu olisi asettaa samat oikeudet koskemaan kaikkia, myös työsuhteissa luotuja teoksia. 

• Miten? 30 b §:n 3 momentista tulee poistaa lause: ”Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun teokseen.”

3. Kollektiivinen sopiminen on ilmaistava selkeämmin

Tekijöiden heikon neuvotteluaseman parantaminen vaatii tuekseen ohjausta ja kannustusta kollektiiviseen sopimiseen. Tämän takia kollektiivinen sopiminen tulee mainita nykyistä jämäkämmin - myös lakitekstissä. Korvaus on asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.

• Miten? Kollektiivinen sopiminen tulee mainita 28 a §:ssä tapana määrittää asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus.  

4. Tarpeettomasti tekijöitä rankaiseva käytäntö on poistettava

Esitys pitää sisällään tarpeettoman elementin siitä, että tekijä voi joutua maksamaan erillistä hyvitystä palveluntarjoajalle tai käyttäjälle, jos hänen pyyntönsä poistaa teos tekijänoikeuden vastaisena osoittautuu tarpeettomaksi. Riski sanktioluontoisen hyvityksen maksamisesta synnyttää vääränlaisen pelotevaikutuksen, eikä normaalin vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi ole perusteltua säätää erillisestä hyvityksestä.

• Miten? 55 j § Oikeus kohtuulliseen hyvitykseen on poistettava kokonaan

Eduskunnalla on nyt käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lainsäädännöllä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden neuvotteluasemaa ja taiteen tekemisen edellytyksiä. Tämä tilaisuus on syytä käyttää hyväksi.

Yhteystiedot:

Tekijäfoorumin työvaliokunta

Juristi Tiia-Lotta Lehterä, Näyttelijäliitto
tiia-lotta.lehtera@nayttelijaliitto.fi, puh. 044 207 3171

Juristi Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura
aura.lehtonen@artists.fi,  p. 050 434 4280

Lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto
sanna.nikula@journalistiliitto.fi,  p. 040 054 8708

Toiminnanjohtaja Sonia Meltti, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry.
sonia.meltti@sunklo.fi, p. 044 760 4263

Lakimies Ville Toro, Kirjailijaliitto
ville.toro@kirjailijaliitto.fi

Toiminnanjohtaja Vappu Verronen, Suomen Säveltäjät ry
vappu.verronen@composers.fi

Sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto, Suomen Muusikkojenliitto ry
mirkka.kivilehto@muusikkojenliitto.fi

perjantai 25. maaliskuuta 2022

Pätkä-apurahat 2022

Sarjakuvantekijät ry jakaa vuosittain Pätkä-apurahoja varoista, joita kertyy jäsenten yhdistykselle luovuttaman valtakirjan perusteella Kopioston jakamina tekijänoikeuskorvauksina sarjakuvien kopioinnista.

Vuonna 2021 Sarjakuvantekijät ry:lle tulleista Kopiostokorvauksista jaettiin Pätkä-apurahat 26.3.2022. Julkistus tapahtui Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla.

Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 104 kpl, haettu kokonaissumma 343 865 euroa.

Apurahoja myönnettiin 22 kpl, jaettava summa yhteensä 60 000 euroa.

Kolmihenkisessä asiantuntijaraadissa toimi puheejohtajana yhdistyksen hallituksen edustaja Vesa Ilmaranta, sekä kutsuttuna kaksi viime vuonna apurahan saanutta sarjakuvantekijää, Aapo Kukko ja Henna Räsänen.

Seuraava haku on tammikuun 2023 loppuun mennessä. Lisätietoja yhdistyksen nettisivulta, Facebookista tai suoraan sähköpostilla: sarjakuvantekijat.info@gmail.com.

-----

Apurahojen saajat:

Ahonen JP
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Hiltunen Petri
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Hypèn Tuuli ja Myllylä Tuomas
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Jansone Ivanda
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Jylänki Cristina
Sarjakuvateos, 3000 e

Kajander Eve
Sarjakuvateos, käsikirjoitus, 2000 e

Kallio Pauli
Sarjakuvaromaani, käsikirjoitus, 3000 e

Kallio Reetta
Sarjakuvaromaani, piirtäminen, 3000 e

Kiela Iida
Sarjakuvakirja, 3000 e

Kukkonen Janne
Sarjakuvateos, 3000 e

Kutikuti
Sarjakuvaprojekteihin, 3000 e

Laitinen Reetta
Työskentelykuluihin, 1000 e

Makkonen Sami
Työskentely, 3000 e

Matilainen Jesse
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Meltio Eeva
Sarjakuva-albumi, piirtäminen, 3000 e

Richert Hannele
Sarjakuvaromaani, taustatyö, 2000 e

Rojola Johanna
Työskentelyyn, 3000 e

Ruokosenmäki Jouko
Sarjakuvaromaani, 3000 e

Sariola Sari
Sarjakuvakirja, 3000 e

Sutinen Aino
Sarjakuvajournalismi, 3000 e

Turun sarjakuvakerho
Antologia, taitto- ja painokulut, 1000 e

Viljakka Siiri
Sarjakuva-albumi, piirrostyö, 3000 e

Vuoden sarjakuvateko 2021

Vuoden sarjakuvateko 2021 -palkinnon saa
Maaseudun Tulevaisuus -lehti

Sarjakuvantekijät ry palkitsee Vuoden sarjakuvateko 2021 -palkinnolla Maaseudun Tulevaisuus -lehden kotimaisen sanomalehtisarjakuvan julkaisemisesta. Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 26.3.2022. Palkinto on fyysiseltä muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.

Suomalaiset sanomalehdet julkaisevat runsaasti kotimaista sarjakuvaa, ja siten myös pitävät sitä suuren yleisön luettavana. Siinä sivussa ne ovat myös mahdollistaneet toimeentulon ainakin muutamille sarjakuvantekijöille. Maaseudun Tulevaisuus -lehti on kärjessä kotimaisten sarjakuvien määrässä, sillä siinä ilmestyy niitä kahdeksan kappaletta kolme kertaa viikossa. Palkinto toki kohdistuu vuoteen 2021, jolloin joukossa oli vielä yksi amerikkalainenkin sarjakuva, mutta sekin vaihtui suomalaiseen jokin aika sitten. Yhtä monta tai vielä useampaa kotimaista sarjakuvaa tuskin löytyy maan muista sanomalehdistä, mutta olemme mielellämme väärässä. Sarjakuvien lisäksi lehdessä ilmestyy kerran viikossa myös ajankohtainen pilapiirros, mitä ei myöskään löydy läheskään kaikkien lehtien sivuilta.

Listataan tähän väliin myös lehdessä maaliskuussa 2022 ilmestyvät sarjakuvat: Pöyrööt (Liisa Seppälä ja Arttu Seppälä), Venetsijärvi (Jukka Tilsa), Kamala luonto (Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen), Musta hevonen (Samuli Lintula), Fingerpori (Pertti Jarla), Väinö (Pasi Rahikainen), Viivi & Wagner (Juba Tuomola) ja Kalkkaro (Petri Hiltunen).

Maaseudun Tulevaisuus saa tässä tapauksessa edustaa laajemminkin suomalaista sanomalehdistöä. Monissa maissa sanomalehtisarjakuvan perinne on katkennut, tai lehdet julkaisevat lähes ainoastaan kansainvälistä materiaalia. Siinäkin mielessä suomalaiset sanomalehdet ja niiden lukijat ovat olleet merkittävässä asemassa kotimaisen sarjakuvan menestystarinassa. Sarjakuvat ovat perinteisesti olleet myös lehtien luetuimpien osastojen joukossa.

Ongelmiakin sarjakuvan ja lehdistön suhteessa on. Sanomalehtien siirtyessä pienempään tabloidikokoon sarjakuvien määrä usein väheni. Digitalisaatio puolestaan on syönyt lehtien tilaajamääriä, ja mainostajien euroille on entistä enemmän ottajia. Kutistuneet levikki ja mainostulot ovat pakottaneet monet lehdet karsimaan sisältöjä ja kuluja. Siinä sivussa sarjakuvienkin julkaisu on vähentynyt, ja niistä maksettavat palkkiot ovat vaatimattomia. Päivittäisen sarjakuvan tekeminen on kokopäiväistä työtä, mutta palkkioiden pienuudesta johtuen se on kannattavaa vasta kun sarjakuva ilmestyy useammassa lehdessä. Se onnistuu vain harvoilta.

Sanomalehtisarjakuvat ovat keskimäärin melko perinteisiä huumorisarjakuvia. Menneinä vuosina yleiset jatkuvajuoniset sarjakuvat ovat sanomalehdistä lähes kadonneet. Maaseudun Tulevaisuudessakin yksi sellainen silti on. Tekijäkunta on hyvin miesvoittoista, vaikka muuten suomalaisessa sarjakuvassa naistekijöiden asema on vahva. Lehdiltä voisi jatkossa toivoa hiukan enemmän rohkeutta ja laaja-alaisuutta sarjakuvien valinnassa, mutta ongelma on toki monimutkaisempi. Uudet tekijät ja ideat saattavat vain odottaa löytäjäänsä, vaikka niitä ei suoraan levitysyhtiöiden listoilta löytyisikään.

Historiaan katsottaessa Maaseudun Tulevaisuus -lehdenkin ensimmäiset sarjakuvat ovat ilmestyneet jo vuoden 1930 paikkeilla. Toivomme sanomalehdille ja niiden sarjakuville pitkää ikää myös tulevaisuudessa, oli julkaisualustana sitten paperi tai näyttöruutu.

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus


perjantai 18. maaliskuuta 2022

Kevään 2022 sarjakuvatapahtumia

Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaali palaa parin vuoden etätapahtumien jälkeen taas fyysiseksi festivaaliksi 23.3.–27.3.2022.

Päätapahtuma on viikonloppuna 26.3. ja 27.3. Tampere-talossa. Aiemmin viikolla tapahtuu Lastenkirjainstituutissa, Tampereen pääkirjasto Metsossa ja Sampolan kirjastossa, sekä yliopistolla jossa jaetaan perjantaina 25.3. Sarjakuva-Finlandia -palkinto.

Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahojen ja Vuoden sarjakuvateko -palkinnon saajat julkistetaan lauantaina 26.3. klo 17.30 Tampere-talon Sopraano-salissa. Nimet löytyvät pian sen jälkeen myös tältä nettisivulta.

Lisätietoa nettisivuilta: Tampere Kuplii

----------------------

Porin sarjakuvafestivaalit järjestetään Porin pääkirjastolla perjantaina 22.4. ja lauantaina 23.4.2022.

Lisätietoa tapahtuman nettisivuilla. Ohjelma ja muut yksityiskohdat päivittyvät tapahtuman lähestyessä:

Porin sarjakuvafestivaalit

perjantai 11. maaliskuuta 2022

Vuoden graafikot Kaisa ja Christoffer Leka

Grafian Vuoden graafikoiksi 2022 on valittu taiteilijapariskunta Kaisa ja Christoffer Leka. Heidät tunnetaan erityisesti huolella toteutetuista sarjakuvakirjoistaan.

Grafian perusteluista: "Kaisa ja Christoffer Leka ovat monialaisia ja omaehtoisia visuaalisen viestinnän tekijöitä ja opettajia. Lekat elävät todeksi visuaalista maailmaansa, joka näyttäytyy mm. palkituissa omakustanteissa."

Vuoden Graafikko -palkintonäyttely pidetään Designmuseon Galleriassa 8.4.–29.5.2022.

Vuoden graafikon valitsee Grafia, ja tunnustusta on jaettu vuodesta 1985 alkaen.

Uutinen Grafian sivuilla.


Sarjakuvakirja Time After Time
© Kaisa ja Christoffer Leka

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Puupäähattu Harri "Wallu" Vaaliolle

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto annettiin tällä kertaa Harri Vaaliolle, joka tunnetaan sarjakuvantekijänä nimimerkillä Wallu. Vaalio on tehnyt pitkän uran sarjakuvan parissa, ja toiminut pitkään myös Sarjakuvantekijät ry:n puheenjohtajana.

Puupäähattu-tunnustuspalkinto täyttää vuonna 2022 jo 50 vuotta.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Suomen sarjakuvaseuran uutinen palkinnosta.

Kuva: Henry Söderlund


torstai 13. tammikuuta 2022

Prix Artémisia, Prix Spécial -palkinto Emmi Valveelle

Emmi Valveen Armo-sarjakuvateokselle tuomariston erikoispalkinto Ranskassa

Porvoolaisen Emmi Valveen sarjakuvateos Armo on saanut tuomariston erikoispalkinnon naistekijöiden tekemille sarjakuville jaettavan Artémisia-palkinnon 2022 Ranskassa. 

Artémisia-raati oli sitä mieltä, että ”näin erityiselle kirjalle oli myönnettävä tuomariston erikoispalkinto". Raatia oli koskettanut erityisesti ”se armo, joka teoksen viimeisillä sivuilla muuttaa sanoin kuvaamattoman aineelliseksi kerronnaksi, joka on visuaalista ja elävää. Teoksen uskomaton voima lyö lukijan ensin kanveesiin, mutta lopulta päällimmäiseksi tunteeksi jää Emmi Valveen tavoin hillitön halu nousta taas jaloilleen ja kohdata elämä.”

Valveen kustantaja Çà et là on todennut, että Ranskassa ”on harvoin nähty omaelämäkerrallista teosta, jossa tekijä paljastaa itsensä näin täysin ja kaunistelemattomasti. Lukijat eivät selviä tästä kirjasta ehjin nahoin.” 

Emmi Valveen kirjan La Grâce on julkaissut kustantamo Çà et là vuonna 2021, ja sen ovat ranskantaneet Hind Bendaace ja Kirsi Kinnunen. Suomeksi Armon on julkaissut Asema kustannus vuonna 2017.

Vuodesta 2008 jaetun Prix Artémisia -palkinnon on nyt voittanut jo kolme suomalaista sarjakuvataiteilijaa: vuonna 2019 Hanneriina Moisseisen Kannas (La Terre perdue, kustantamo l’An 2, 2018) valittiin vuoden parhaaksi historiasarjakuvaksi ja vuonna 2021 Tiitu Takalo voitti Grand Prix’n teoksellaan Minä, Mikko ja Annikki (Moi, Mikko et Annikki, kustantamo Rue de l’échiquier, 2020). 

Ranskassa julkaistaan vuosittain noin 5000 uutta sarjakuvanimikettä ja sarjakuvan osuus kirjamyynnistä on 13 prosenttia. Julkaisuista viidennes on käännettyjä ja suomalaisia sarjakuvateoksia on ranskaksi julkaistu vuodesta 2000 noin 120 nimikettä.  

Vuoden 2022 Artémisia-palkintoraadissa toimivat Chantal Montellier, Julie Scheibling, Isabelle Beaumenay-Chaland, Gilles Ciment, Patrick Gaumer ja Pascal Guichard.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Kvaak-sarjakuvaportaalin uutinen palkinnosta.

Prix Artémisialla 2022 palkitut teokset ActuaBD-sivustolla.


Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat haussa 31.1.2022 mennessä

Perinteiset Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat ovat haettavana tammikuun 2022 loppuun mennessä. Haku tapahtuu sähköpostitse, hakuohjeet ja muita neuvoja löytyy nettisivuiltamme täältä.

Piirros: Timo Kokkila