tiistai 25. toukokuuta 2021

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Kirsi Kinnuselle

Sarjakuvakääntäjä Kirsi Kinnuselle myönnettiin valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 25.5.2021. Kinnunen on kääntänyt ranskaksi noin 70 suomalaista sarjakuvajulkaisua.

Palkintoa on jaettu vuodesta 1975 alkaen ja tämä oli ensimmäinen kerta kun se myönnettiin sarjakuvakääntäjälle.
Sarjakuvantekijät ry onnittelee!



Lisäys: Kirsi Kinnusen kiitospuhe palkinnon jakotilaisuudessa löytyy Suomen sarjakuvaseuran sivuilta.


Kirsi Kinnunen Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 2017.
Kuva: Timo Kokkila

maanantai 10. toukokuuta 2021

Vetoomus: Elvytystä kulttuurialalle!

Elvytystä kulttuurialalle!

Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17.5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen.
Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda.


Piirros: Ville Tietäväinen

Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan.
Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä.
Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana.
Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa.

On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä.

Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi.
Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut. Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3.3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä.
Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella.
Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut.
Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään.

Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea.

Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?

Suomen arvostelijain liitto
Finlands svenska författareförening
Finlands Svenska Skådespelarförbund
Forum Artis
Grafia
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti
Kuvittajat
Kääntäjien ammattiosasto KAOS
Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej
Lukukeskus
Nuoren Voiman Liitto
Sarjakuvantekijät
Suomen freelance-journalistit

Suomen Jazzliitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
Suomen Kuvanveistäjäliitto
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
Suomen sarjakuvaseura
Suomen Säveltäjät
Suomen Taidegraafikot
Suomen Taiteilijaseura
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taidemaalariliitto
Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto

Taiteilijajärjestö MUU
Teatterikeskus
Tutkimusyhdistys Suoni
Valokuvataiteilijoiden liitto

lauantai 27. maaliskuuta 2021

Vuoden Sarjakuvateko 2020

Vuoden Sarjakuvateko 2020 -palkinnon saa Limingan taidekoulun sarjakuvalinja.

Sarjakuvantekijät ry palkitsee Vuoden sarjakuvateko 2020 -palkinnolla 20 vuotta täyttäneen Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan. Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin 27.3.2021 ja luovutetaan myöhemmin, kun pandemiatilanne sallii. Palkinto on fyysiseltä muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.

Limingan sarjakuvalinja on Suomen pisimpään toiminut sarjakuvan tekemiseen keskittynyt koulu. Se on aloittanut toimintansa elokuussa 2000. Parhaimmillaan siellä on opiskellut 40–50 oppilasta kahden vakituisen opettajan ja vierailijoiden johdolla. Pääsykokeita ei ole, vaan opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Linja on kaksivuotinen, mutta opiskella voi myös yhden tai useamman vuoden.

Limingan taidekoulu on perustettu 1892 Limingan kansanopiston nimellä. Taidekouluksi se on muotoutunut 1960-luvulla. Nykyään vapaana kansanopistona toimivassa koulussa on myös kuvataidelinja, teatterilinja ja vapaalinja. Siellä järjestetään myös avoimen yliopiston kursseja ja erilaisia lyhytkursseja.

Kahden vuosikymmenen aikana sarjakuvalinjalla on opiskellut suuri määrä sarjakuvien tekemisestä kiinnostuneita nuoria ja myös vanhempia taiteilijoita, joiden joukossa on useita tunnetuiksi tulleita sarjakuvantekijöitä. Sarjakuvalinjan hengen loi sen ensimmäinen opettaja Keijo Ahlqvist, joka painotti erityisesti uuden luomista ja opiskelua laaja-alaiseksi taiteilijaksi. Ahlqvist sovelsi myös itse epäsovinnaista tyyliään, sillä jäätyään opetustöistä opintovapaalle hän ilmoittautui sarjakuvalinjan opiskelijaksi. Opettajina ovat toimineet myös Anna Karjula, Jukka Kostet, Ville Ranta ja Petteri Tikkanen, nykyään Tessa Astre ja Mikko Jylhä. Lisäksi Limingassa on käynyt monia vierailevia opettajia.

Limingassa on viime vuosina järjestetty kansainvälisiä sarjakuvataiteilijoiden residenssejä yhteistyössä Oulun sarjakuvakeskuksen kanssa. Residenssitaiteilijoita on ollut Suomen lisäksi Egyptistä ja USA:sta.

Sarjakuvalinja on julkaissut vuosittain yhteisjulkaisuja tai opiskelijoiden omia pienlehtiä. Koostekirjojen teemoina ovat olleet mm. seitsemän veljestä, maailmanhistoria, maailmanparannus tai mörmörutto. Työn alla oleva vuoden 2021 julkaisu perustuu Juha Hurmeen tekstiin Limingan ihmeestä, eli sisällissodan aikana Limingassa tehdystä hyökkäämättömyyssopimuksesta.

Limingan sarjakuvalinja on luonut oman linjansa opetuksessa ja kasvattaa nimenomaan taiteilijoita, sekä kannustaa kokeilemaan ja rikkomaan rajoja. Sarjakuvantekijät ry toivottaa palkinnon myötä Limingan sarjakuvalinjalle pitkää ikää ja intoa jatkossakin.

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus


Pätkä-apurahat 2021

Sarjakuvantekijät ry jakaa vuosittain Pätkä-apurahoja varoista, joita kertyy jäsenten yhdistykselle luovuttaman valtakirjan perusteella Kopioston jakamina tekijänoikeuskorvauksina sarjakuvien kopioinnista. Vuonna 2020 Sarjakuvantekijät ry:lle tulleista Kopiostokorvauksista jaettiin Pätkä-apurahat 27.3.2021.

Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 102 kpl, haettu kokonaissumma 273.300 euroa. Kolmihenkisessä asiantuntijaraadissa toimi puheejohtajana yhdistyksen hallituksen edustaja Vesa Ilmaranta, sekä kutsuttuna kaksi viime vuonna apurahan saanutta sarjakuvantekijää, Hanneriina Moisseinen ja Tiitu Takalo.

Seuraava haku on tammikuun 2022 loppuun mennessä. Lisätietoja yhdistyksen nettisivulta ja Facebookista.

Sarjakuvantekijät ry:n Kopiosto-varoista 2020 jaettavat Pätkä-apurahat on julkistettu 27.3.2021.

-----

Apurahojen saajat:

Avi Heikkinen
Sarjakuva-albumin käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus, 3000 e.

Kristian Huitula
Taiteellinen työskentely, 3000 e.

Juliana Hyrri
Sarjakuvakirjan piirrostyö, 3000 e.

Petri Hänninen
Sarjakuva-albumin käsikirjoitus, 3000 e.

Milja Komulainen
Sarjakuvakirja, 2000 e.

Ilpo Koskela
Sarjakuvaromaanin piirtäminen, 3000 e.

Mika Koskinen
Sarjakuvaromaanin käsikirjoitus, 3000 e.

Aapo Kukko
Sarjakuvaromaani, 3000 e.

Elina Lahdenperä
Sarjakuva-albumin painokulut, 1100 e.

Heidi Lintula
Sarjakuvateoksen piirtäminen, 3000 e.

Emmi Nieminen
Sarjakuvan painokustannukset, 500 e.

Essi Nieminen
Sarjakuva-albumi, 3000 e.

Hans Nissen
Sarjakuvalehden piirtäminen, 3000 e.

Niko-Petteri Niva
Sarjakuva-albumin käsikirjoitus, 1000 e.

Tiina Paju
Sarjakuvateos nettiin, 3000 e.

Sampsa Pirtola
Erkki Pirtolan sarjakuvatuotannon julkaisu, 3000 e.

Kari Puikkonen + työryhmä
Sarjakuvaromaanisarja, 4000 e.

Anna Raatikainen
Sarjakuva-albumi, 3000 e.

Aapo Rapi
Lehden julkaisu, 3000 e.

Henna Räsänen
Sarjakuvateos, 3000 e.

Tiia Salmelin
Sarjakuva-albumin painokustannukset, 2000 e.

Juho Sihvonen
Sarjakuva-albumi ja näyttely, 2000 e.

Tuomas Tiainen
Sarjakuvakirja, 2500 e.

Juhani Tolvanen
Kirja IS:n kuukauden kotimaisesta, 2000 e.

Kaarina Uimonen
Sarjakuva-albumin käsikirjoitus, 2000 e.

Emmi Valve
Sarjakuvapienlehtinäyttely, 800 e.

Johanna Vehkoo
Sarjakuvaromaanin käsikirjoitus, 3000 e.

Mikko Väyrynen
Sarjakuva-albumin visuaalinen toteutus, 3000 e.

-----

Apurahoja 28 kpl.
Sarjakuvantekijät ry:n hallituksen päätös jaettavasta summasta: 70 900 euroa.




torstai 25. maaliskuuta 2021

Sarjakuva-Finlandia 2021

Vuoden 2021 Sarjakuva-Finlandian voitti käsikirjoittaja Pauli Kallion ja 22 piirtäjän teos Ammatti: käsikirjoittaja. Valinnan teki Markku "Mato" Valtonen.

Palkinnon perustelut, muut ehdokkaat ym. löytyvät Sarjakuva-Finlandian nettisivuilta.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!



Sarjakuva-Finlandia 2021 jaettiin virtuaalitapahtumana perjantaina 26.3.2021 klo 12.00. 

Tilaisuuden voi katsoa Youtubessa: https://youtu.be/eXktbLEN6Lo 

perjantai 5. maaliskuuta 2021

Puupäähattu Hanneriina Moisseiselle

Suomen sarjakuvaseura on palkinnut vuoden 2021 Puupäähatulla sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseisen.

Samalla myönnettiin viisi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä. Uudet neuvokset ovat Kalle Hakkola, Ville Hänninen, Esko Oksiala, Susanna Partio ja Saara Pääkkönen.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Linkki Sarjakuvaseuran uutiseen ja perusteluihin.


maanantai 1. helmikuuta 2021

Jätti-Kuti palkittiin Angoulêmessa

Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Ranskassa jaettiin jokavuotisia palkintoja eri kategorioissa, ja suomalainen Jätti-Kuti voitti parhaan vaihtoehtosarjakuvajulkaisun palkinnon 2021 (Prix de la BD Alternative 2021).

Kutikuti ry:n julkaisema 480-sivuinen, isokokoinen teos kokoaa yksiin kansiin parhaita paloja Kuti-lehden 50 ensimmäisestä numerosta vuosilta 2006-2018, lisäksi mukana on myös uutta materiaalia. Kirjassa on mukana 174 tekijää ja sen ovat toimittaneet Tuomas Tiainen ja Heikki Rönkkö. Kutikuti ry on vuonna 2005 perustettu nykysarjakuvan julkaisuun keskittynyt yhdistys ja tekijäkollektiivi. 

Jätti-Kuti © Kutikuti ry

Sarjakuvantekijät ry myönsi Kutikuti ry:lle vuoden sarjakuvateko 2018 -palkinnon kun Kuti-lehti saavutti 50 numeron rajapyykin. Yhdistys on julkaissut määrätietoisesti suomalaista ja myös ulkomaalaista nykysarjakuvaa ja edistänyt suomalaisen sarjakuvan vientiä ulkomaille.

Angoulêmen sarjakuvafestivaalit ovat Euroopan tärkein sarjakuva-alan vuotuinen tapahtuma. Koronatilanteen takia itse festivaalia ei tietenkään voitu järjestää tänä vuonna. Aiempina vuosina Angoulêmessa on palkittu myös suomalaiset sarjakuvakokoelmat Glömp ja Laikku, sekä Tove ja Lars Janssonin Muumit.

lauantai 9. tammikuuta 2021

Tiitu Takalolle palkinto Ranskassa

Tiitu Takalon sarjakuvakirja "Minä, Mikko ja Annikki" on voittanut Ranskassa vuoden parhaan sarjakuva-albumin Grand Prix Artémisia -palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain naistekijöiden sarjakuville.

Omaelämäkerrallinen sarjakuva kertoo Tiitun ja Mikon rakkaustarinan sekä miten se kietoutuu taisteluun Tampereen Tammelan kaupunginosassa olevan Annikin puutalokorttelin säilyttämisen puolesta. Samalla kirja kuvaa myös kyläpahasen kasvun maan merkittävimmäksi teollisuuskaupungiksi. Takalo voitti teoksellaan Sarjakuva-Finlandia -palkinnon vuonna 2015.

Kirjan on ranskaksi julkaissut vuonna 2020 Rue de l’échiquier -kustantamo nimellä "Moi, Mikko et Annikki" ja sen on kääntänyt ranskaksi Kirsi Kinnunen. Kirjan julkaisi Suomessa vuonna 2014 Suuri Kurpitsa -kustantamo.

Moi, Mikko et Annikki © Tiitu Takalo

Artémisia-palkinto on jaettu suomalaiselle sarjakuvantekijälle jo kerran aiemmin: Hanneriina Moisseisen "Kannas", jonka on ranskaksi julkaissut Actes Sud L’An 2 -kustantamo nimellä "La Terre perdue", sai vuonna 2019 Prix Artémisia Mémoire -historiapalkinnon.

Ranskassa julkaistaan vuosittain noin 5000 uutta sarjakuvanimikettä ja sarjakuvan osuus kirjamyynnistä on 13 prosenttia. Julkaisuista viidennes on käännettyjä ja suomalaisia sarjakuvateoksia on ranskaksi julkaistu vuodesta 2000 vajaat 120 nimikettä.