Sarjakuvantekijät ry on Suomen sarjakuva-ammattilaisten yhdistys
Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahojen ja Vuoden sarjakuvateko -palkinnon saajat julkistetaan Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla lauantaina 25.3.2023 kello 17.30. Paikka on Tampere-talon sali Opus 3.
Heti tilaisuuden jälkeen apurahansaajien nimet julkistetaan myös tällä nettisivulla.
Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaali järjestetään 22.3.-26.3.2023. Jo 17. kerran järjestettävä tapahtuma on ilmainen, ja levittäytyy eri puolille kaupunkia. Päätapahtuma on viikonloppuna 25. ja 26.3. Tampere-talossa.
Lisätietoa: Tampere Kuplii
---
Poriconi järjestetään lauantaina 10.6.2023. Aiemmin Porin sarjakuvafestivaalien nimellä toiminut tapahtuma järjestetään nyt kulttuuritalo Anniksella (Annankatu 6, 28100 Pori).
Lisätietoa: Poriconi
---
Helsingin sarjakuvafestivaalit pidetään 16.-17.9.2023 uudessa paikassa, eli kulttuuritehdas Korjaamolla (Töölönkatu 51, 00250 Helsinki).
Nettisivuilla on vielä tätä kirjoittaessani viime vuoden ohjelma, mutta asiat päivittyvät kun on sen aika.
Lisätietoa: Helsingin sarjakuvafestivaalit
---
Oulun sarjakuvafestivaalit järjestetetään 9.-12.11.2023 Kulttuuritalo Valveella ja luultavasti myös muualla.
Lisätietoa: Oulun sarjakuvafestivaalit
---
Tätä kirjoitettaessa on vielä epäselvää, milloin Jyväskylän sarjakuvafestivaalit (heinäkuussa?) ja Turun sarjakuvafestivaalit (lokakuussa?) järjestetään. Päivitämme sivua kun asiat tarkentuvat.
 |
| Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalien myyntisalia vuonna 2022. |
Ville Ranta valittiin Vuoden journalistiksi. Sarjakuvantekijä ja pilapiirtäjä Ranta palkittiin ajankohtaisista pilapiirroksistaan suorassa tv-lähetyksessä 8.3.2023.
Suuri journalistipalkinto jaetaan viidessä eri kategoriassa ja sitä on jaettu vuodesta 2001 alkaen.
Sarjakuvantekijät ry onnittelee!
Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon sai 19.1.2023 sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu. Palkinto jaettiin Kansalliskirjastolla Helsingissä, ja Ahokoivun näyttely on esillä kirjaston kahvilassa 19.1.-28.2.2023.
 |
| Mari Ahokoivu ja Puupäähattu Kuva: Timo Kokkila |
Oululaislähtöinen, mutta nykyään Kööpenhaminassa asuva Ahokoivu tunnetaan mm. lähes 400-sivuisesta sarjakuvaromaanista Oksi. Kirja kertoo karhuhahmojen kautta Kalevalahenkistä fantasiaa, ja se on ilmestynyt myös englanniksi. Ahokoivu piirtää myös Kalle Hakkolan käsikirjoittamaa lastensarjakuvaa Sanni & Joonas Koululainen-lehteen, ja on kuvittanut useita lastenkirjoja.
Vuosittain jaettava kunniapalkinto on perustettu vuonna 1972. Palkinto on saanut mallinsa Ola Fogelbergin suomalaisen sarjakuvasankarin Pekka Puupään hatusta.
Lisätietoa Puupäähattu-palkinnosta.
Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat ovat taas haettavana tammikuun loppuun 31.1.2023 saakka.
Hakemukset lähetetään sähköpostitse.
Pätkä-apurahat on tarkoitettu erilaisiin sarjakuvahankkeisiin, ja ne ovat kooltaan yleensä noin 1000-3000 euroa. Apurahoja jaetaan vuodesta riippuen noin 15-20 kpl. Hakemus on vapaamuotoinen, hakuohjeet löytyvät nettisivuiltamme yllä olevan linkin kautta.
Apurahavarat kertyvät Kopiosto ry:n jakamista kopiointikorvauksista. Apurahoja voi hakea ja myös saada, vaikka ei olisikaan Sarjakuvantekijät ry:n jäsen.
Onnea hakuun!
Oulun vuotuiset sarjakuvafestivaalit järjestetään 10.-13.11.2022. Pääpaikkana on kulttuuritalo Valve, mutta sunnuntain ohjelma tapahtuu Pekurin kirjastossa Oulun keskustassa.
Ohjelmassa on mm. haastatteluja, julkistuksia, myyntipöytiä, suomalaisen sarjakuvan historiaa, näyttelyitä ym. Näyttelyohjelmassa on mukana mm. tänä vuonna menehtyneen Keijo Ahlqvistin muistonäyttely. Ahlqvist teki pitkän uran sarjakuvantekijänä, käsikirjoittajana, sarjakuvaopettajana ja taiteilijana. Sunnuntain teemana taas on suomalaisen ja oululaisen sarjakuvan historia.
Oulussa julkistetaan myös sarjakuvastrippien maaailmanmestaruuskisojen voittajat.
Ohjelma ja muuta tietoa löytyy Oulun sarjakuvafestivaalien nettisivuilta.
 |
| Riina Tanskanen: Tympeät tytöt. Into Kustannus, 2021. |
Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään viikonloppuna 10.-11.9.2022 Helsingin Suvilahdessa.
Tavalliseen tapaan mukana on monenlaista ohjelmaa, haastatteluja, paneelikeskusteluja, myyntipöytiä, pienlehtiä, näyttelyitä ym.
Festivaalien ohjelma ja muuta tietoa löytyy nettisivulta: www.sarjakuvafestivaalit.fi
 |
Hyvää Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää 9.8.2022!
Tove Jansson on syntynyt 9.8.2014. Samalla juhlitaan myös suomalaisen taiteen päivää. Päivä on suositeltu liputuspäivä, ja sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020.
 |
| Photo: Reino Loppinen / Lehtikuva, Public domain, via Wikimedia Commons |
%20PA%CC%88A%CC%88KUVA_ASIANMUKAINEN_KORVAUS_2200px_280521.png) |
| Kuvitus: Rakastaja Robert |
Pitkään valmistellun tekijänoikeuslain uudistuksen viimeiset, ratkaisevat vaiheet ovat käsillä nyt toukokuussa. Jotta asianmukaisen korvauksen periaate todella toteutuisi käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata. Tekijäfoorumi välittää taiteilijoiden ja luovien sisältöjen tekijöiden terveiset kansanedustajille eduskunnan valiokuntiin.
Tekijäfoorumi on verkosto, jonka jäseninä on yhteensä 29 luovien alojen järjestöä. Järjestöt edustavat yhteensä noin 50 000 luovan alan tekijää ja taiteilijaa.
Viime syksynä julkaistu tekijänoikeuslain luonnos sai kipakan palauteryöpyn tekijänoikeusjärjestöiltä ja taiteilijoilta. Kriittiset lausunnot kuultiin opetus- ja kulttuuriministeriössä ja esitystä muokattiin merkittävästi tekijöille parempaan suuntaan, kuten direktiivi edellyttää. Nyt laki on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Lakimuutoksen taustalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi), joka säätelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Nyt tuo direktiivi implementoidaan eli toimeenpannaan Suomessa. DSM-direktiivi on tekijöille suotuisa: se edellyttää, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä myös digialustoilla. Tekijäfoorumi on alusta saakka lähtenyt siitä, että tämän direktiivin hengen tulee näkyä myös Suomen tekijänoikeuslaissa.
Siinä missä syksyllä julki olleessa luonnoksessa lähdettiin voimakkaasti sisältöjen käyttäjien näkökulmasta, kuuluu tekijöiden ääni nyt eduskunnan pöydällä olevassa versiossa enemmän. Näin ollen se on enemmän direktiivin tavoitteiden mukainen.
Hyvä parannus on, että mukana on nyt maininta tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeudesta saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä, ja että kollektiiviset sopimukset mainitaan yhtenä mahdollisena keinona arvioida korvaustasoa.
Jotta edellä mainitut hyvät periaatteet asianmukaisesta korvauksesta todella toteutuisivat käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata.
Tämä on onneksi mahdollista vielä tehdä valiokuntakäsittelyn aikana. Nämä seikat Tekijäfoorumi on tuonut ilmi myös lausunnossaan talousvaliokunnalle.
1. Tekijän tulee saada tietää, miten hänen teostaan käytetään
Tekijällä tulee olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä - kuinka monta kertaa esimerkiksi hänen tekemäänsä kappaletta on kuunneltu tai kuinka monta kertaa hänen ottamansa valokuva on julkaistu. Lakiesityksessä tämä oikeus on kuitenkin rajattu aivan liian suppeasti: ainoastaan kaupalliseen hyödyntämiseen, josta on tullut sopimuskumppanille tuloja sekä rojaltimallisiin sopimuksiin.
Jotta tekijällä on oikeasti mahdollisuus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus, tulee tekijällä olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä. Tämä on jopa tärkein tae sille, että direktiivin tarkoitus tekijöiden neuvotteluaseman parantamisesta voidaan taata.
• Miten? 30 a §:n 1 momentista tulee poistaa kohta: ”Selvitys on annettava, jos luovutuksensaajalla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä tai tekijälle maksettava korvaus riippuu siitä, missä laajuudessa teosta käytetään.”
2. Työsuhteessa ja sen ulkopuolella tehdyt teokset samalle viivalle
Otetaan esimerkiksi työsuhteessa työskentelevä lehtivalokuvaaja. Hän saattaa uransa aikana luoda tuhansia valokuvateoksia, joita ei syystä tai toisesta valita julkaistavaksi. Syyt saattavat liittyä esimerkiksi ajan poliittiseen ilmapiiriin. Julkaisemattomat ruudut päätyvät kustantajan arkistoon. Alalla on tavanomaista, että työnantaja saa sopimuksen perusteella yksinoikeuden kaikkeen aineistoon. Vuosien päästä ehkä vain kuvaaja itse muistaa, minkälaisia julkaisemattomia kuvia arkistosta löytyy, mutta tarvitsee työnantajan luvan käyttää kuvia vaikka näyttelyssä tai kirjassa. Aina lupaa ei saa, ja kiinnostavat kuvat jäävät iäksi piiloon yleisön silmiltä.
Lakiesitys asettaa siis yhtäältä työsuhteiset ja toisaalta itsensä työllistävät tekijät ja esittävät taiteilijat keskenään eri asemaan tekijänoikeudellisen suojan osalta. Monet tekijät ja esittävät taiteilijat työskentelevät myös työsuhteissa. Tekijöiden kannalta reilumpi ratkaisu olisi asettaa samat oikeudet koskemaan kaikkia, myös työsuhteissa luotuja teoksia.
• Miten? 30 b §:n 3 momentista tulee poistaa lause: ”Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun teokseen.”
3. Kollektiivinen sopiminen on ilmaistava selkeämmin
Tekijöiden heikon neuvotteluaseman parantaminen vaatii tuekseen ohjausta ja kannustusta kollektiiviseen sopimiseen. Tämän takia kollektiivinen sopiminen tulee mainita nykyistä jämäkämmin - myös lakitekstissä. Korvaus on asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.
• Miten? Kollektiivinen sopiminen tulee mainita 28 a §:ssä tapana määrittää asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus.
4. Tarpeettomasti tekijöitä rankaiseva käytäntö on poistettava
Esitys pitää sisällään tarpeettoman elementin siitä, että tekijä voi joutua maksamaan erillistä hyvitystä palveluntarjoajalle tai käyttäjälle, jos hänen pyyntönsä poistaa teos tekijänoikeuden vastaisena osoittautuu tarpeettomaksi. Riski sanktioluontoisen hyvityksen maksamisesta synnyttää vääränlaisen pelotevaikutuksen, eikä normaalin vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi ole perusteltua säätää erillisestä hyvityksestä.
• Miten? 55 j § Oikeus kohtuulliseen hyvitykseen on poistettava kokonaan
Eduskunnalla on nyt käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lainsäädännöllä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden neuvotteluasemaa ja taiteen tekemisen edellytyksiä. Tämä tilaisuus on syytä käyttää hyväksi.
Yhteystiedot: