perjantai 25. maaliskuuta 2022

Pätkä-apurahat 2022

Sarjakuvantekijät ry jakaa vuosittain Pätkä-apurahoja varoista, joita kertyy jäsenten yhdistykselle luovuttaman valtakirjan perusteella Kopioston jakamina tekijänoikeuskorvauksina sarjakuvien kopioinnista.

Vuonna 2021 Sarjakuvantekijät ry:lle tulleista Kopiostokorvauksista jaettiin Pätkä-apurahat 26.3.2022. Julkistus tapahtui Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla.

Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 104 kpl, haettu kokonaissumma 343 865 euroa.

Apurahoja myönnettiin 22 kpl, jaettava summa yhteensä 60 000 euroa.

Kolmihenkisessä asiantuntijaraadissa toimi puheejohtajana yhdistyksen hallituksen edustaja Vesa Ilmaranta, sekä kutsuttuna kaksi viime vuonna apurahan saanutta sarjakuvantekijää, Aapo Kukko ja Henna Räsänen.

Seuraava haku on tammikuun 2023 loppuun mennessä. Lisätietoja yhdistyksen nettisivulta, Facebookista tai suoraan sähköpostilla: sarjakuvantekijat.info@gmail.com.

-----

Apurahojen saajat:

Ahonen JP
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Hiltunen Petri
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Hypèn Tuuli ja Myllylä Tuomas
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Jansone Ivanda
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Jylänki Cristina
Sarjakuvateos, 3000 e

Kajander Eve
Sarjakuvateos, käsikirjoitus, 2000 e

Kallio Pauli
Sarjakuvaromaani, käsikirjoitus, 3000 e

Kallio Reetta
Sarjakuvaromaani, piirtäminen, 3000 e

Kiela Iida
Sarjakuvakirja, 3000 e

Kukkonen Janne
Sarjakuvateos, 3000 e

Kutikuti
Sarjakuvaprojekteihin, 3000 e

Laitinen Reetta
Työskentelykuluihin, 1000 e

Makkonen Sami
Työskentely, 3000 e

Matilainen Jesse
Sarjakuva-albumi, 3000 e

Meltio Eeva
Sarjakuva-albumi, piirtäminen, 3000 e

Richert Hannele
Sarjakuvaromaani, taustatyö, 2000 e

Rojola Johanna
Työskentelyyn, 3000 e

Ruokosenmäki Jouko
Sarjakuvaromaani, 3000 e

Sariola Sari
Sarjakuvakirja, 3000 e

Sutinen Aino
Sarjakuvajournalismi, 3000 e

Turun sarjakuvakerho
Antologia, taitto- ja painokulut, 1000 e

Viljakka Siiri
Sarjakuva-albumi, piirrostyö, 3000 e

Vuoden sarjakuvateko 2021

Vuoden sarjakuvateko 2021 -palkinnon saa
Maaseudun Tulevaisuus -lehti

Sarjakuvantekijät ry palkitsee Vuoden sarjakuvateko 2021 -palkinnolla Maaseudun Tulevaisuus -lehden kotimaisen sanomalehtisarjakuvan julkaisemisesta. Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 26.3.2022. Palkinto on fyysiseltä muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.

Suomalaiset sanomalehdet julkaisevat runsaasti kotimaista sarjakuvaa, ja siten myös pitävät sitä suuren yleisön luettavana. Siinä sivussa ne ovat myös mahdollistaneet toimeentulon ainakin muutamille sarjakuvantekijöille. Maaseudun Tulevaisuus -lehti on kärjessä kotimaisten sarjakuvien määrässä, sillä siinä ilmestyy niitä kahdeksan kappaletta kolme kertaa viikossa. Palkinto toki kohdistuu vuoteen 2021, jolloin joukossa oli vielä yksi amerikkalainenkin sarjakuva, mutta sekin vaihtui suomalaiseen jokin aika sitten. Yhtä monta tai vielä useampaa kotimaista sarjakuvaa tuskin löytyy maan muista sanomalehdistä, mutta olemme mielellämme väärässä. Sarjakuvien lisäksi lehdessä ilmestyy kerran viikossa myös ajankohtainen pilapiirros, mitä ei myöskään löydy läheskään kaikkien lehtien sivuilta.

Listataan tähän väliin myös lehdessä maaliskuussa 2022 ilmestyvät sarjakuvat: Pöyrööt (Liisa Seppälä ja Arttu Seppälä), Venetsijärvi (Jukka Tilsa), Kamala luonto (Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen), Musta hevonen (Samuli Lintula), Fingerpori (Pertti Jarla), Väinö (Pasi Rahikainen), Viivi & Wagner (Juba Tuomola) ja Kalkkaro (Petri Hiltunen).

Maaseudun Tulevaisuus saa tässä tapauksessa edustaa laajemminkin suomalaista sanomalehdistöä. Monissa maissa sanomalehtisarjakuvan perinne on katkennut, tai lehdet julkaisevat lähes ainoastaan kansainvälistä materiaalia. Siinäkin mielessä suomalaiset sanomalehdet ja niiden lukijat ovat olleet merkittävässä asemassa kotimaisen sarjakuvan menestystarinassa. Sarjakuvat ovat perinteisesti olleet myös lehtien luetuimpien osastojen joukossa.

Ongelmiakin sarjakuvan ja lehdistön suhteessa on. Sanomalehtien siirtyessä pienempään tabloidikokoon sarjakuvien määrä usein väheni. Digitalisaatio puolestaan on syönyt lehtien tilaajamääriä, ja mainostajien euroille on entistä enemmän ottajia. Kutistuneet levikki ja mainostulot ovat pakottaneet monet lehdet karsimaan sisältöjä ja kuluja. Siinä sivussa sarjakuvienkin julkaisu on vähentynyt, ja niistä maksettavat palkkiot ovat vaatimattomia. Päivittäisen sarjakuvan tekeminen on kokopäiväistä työtä, mutta palkkioiden pienuudesta johtuen se on kannattavaa vasta kun sarjakuva ilmestyy useammassa lehdessä. Se onnistuu vain harvoilta.

Sanomalehtisarjakuvat ovat keskimäärin melko perinteisiä huumorisarjakuvia. Menneinä vuosina yleiset jatkuvajuoniset sarjakuvat ovat sanomalehdistä lähes kadonneet. Maaseudun Tulevaisuudessakin yksi sellainen silti on. Tekijäkunta on hyvin miesvoittoista, vaikka muuten suomalaisessa sarjakuvassa naistekijöiden asema on vahva. Lehdiltä voisi jatkossa toivoa hiukan enemmän rohkeutta ja laaja-alaisuutta sarjakuvien valinnassa, mutta ongelma on toki monimutkaisempi. Uudet tekijät ja ideat saattavat vain odottaa löytäjäänsä, vaikka niitä ei suoraan levitysyhtiöiden listoilta löytyisikään.

Historiaan katsottaessa Maaseudun Tulevaisuus -lehdenkin ensimmäiset sarjakuvat ovat ilmestyneet jo vuoden 1930 paikkeilla. Toivomme sanomalehdille ja niiden sarjakuville pitkää ikää myös tulevaisuudessa, oli julkaisualustana sitten paperi tai näyttöruutu.

Sarjakuvantekijät ry:n hallitus


perjantai 18. maaliskuuta 2022

Kevään 2022 sarjakuvatapahtumia

Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaali palaa parin vuoden etätapahtumien jälkeen taas fyysiseksi festivaaliksi 23.3.–27.3.2022.

Päätapahtuma on viikonloppuna 26.3. ja 27.3. Tampere-talossa. Aiemmin viikolla tapahtuu Lastenkirjainstituutissa, Tampereen pääkirjasto Metsossa ja Sampolan kirjastossa, sekä yliopistolla jossa jaetaan perjantaina 25.3. Sarjakuva-Finlandia -palkinto.

Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahojen ja Vuoden sarjakuvateko -palkinnon saajat julkistetaan lauantaina 26.3. klo 17.30 Tampere-talon Sopraano-salissa. Nimet löytyvät pian sen jälkeen myös tältä nettisivulta.

Lisätietoa nettisivuilta: Tampere Kuplii

----------------------

Porin sarjakuvafestivaalit järjestetään Porin pääkirjastolla perjantaina 22.4. ja lauantaina 23.4.2022.

Lisätietoa tapahtuman nettisivuilla. Ohjelma ja muut yksityiskohdat päivittyvät tapahtuman lähestyessä:

Porin sarjakuvafestivaalit

perjantai 11. maaliskuuta 2022

Vuoden graafikot Kaisa ja Christoffer Leka

Grafian Vuoden graafikoiksi 2022 on valittu taiteilijapariskunta Kaisa ja Christoffer Leka. Heidät tunnetaan erityisesti huolella toteutetuista sarjakuvakirjoistaan.

Grafian perusteluista: "Kaisa ja Christoffer Leka ovat monialaisia ja omaehtoisia visuaalisen viestinnän tekijöitä ja opettajia. Lekat elävät todeksi visuaalista maailmaansa, joka näyttäytyy mm. palkituissa omakustanteissa."

Vuoden Graafikko -palkintonäyttely pidetään Designmuseon Galleriassa 8.4.–29.5.2022.

Vuoden graafikon valitsee Grafia, ja tunnustusta on jaettu vuodesta 1985 alkaen.

Uutinen Grafian sivuilla.


Sarjakuvakirja Time After Time
© Kaisa ja Christoffer Leka

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Puupäähattu Harri "Wallu" Vaaliolle

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto annettiin tällä kertaa Harri Vaaliolle, joka tunnetaan sarjakuvantekijänä nimimerkillä Wallu. Vaalio on tehnyt pitkän uran sarjakuvan parissa, ja toiminut pitkään myös Sarjakuvantekijät ry:n puheenjohtajana.

Puupäähattu-tunnustuspalkinto täyttää vuonna 2022 jo 50 vuotta.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Suomen sarjakuvaseuran uutinen palkinnosta.

Kuva: Henry Söderlund


torstai 13. tammikuuta 2022

Prix Artémisia, Prix Spécial -palkinto Emmi Valveelle

Emmi Valveen Armo-sarjakuvateokselle tuomariston erikoispalkinto Ranskassa

Porvoolaisen Emmi Valveen sarjakuvateos Armo on saanut tuomariston erikoispalkinnon naistekijöiden tekemille sarjakuville jaettavan Artémisia-palkinnon 2022 Ranskassa. 

Artémisia-raati oli sitä mieltä, että ”näin erityiselle kirjalle oli myönnettävä tuomariston erikoispalkinto". Raatia oli koskettanut erityisesti ”se armo, joka teoksen viimeisillä sivuilla muuttaa sanoin kuvaamattoman aineelliseksi kerronnaksi, joka on visuaalista ja elävää. Teoksen uskomaton voima lyö lukijan ensin kanveesiin, mutta lopulta päällimmäiseksi tunteeksi jää Emmi Valveen tavoin hillitön halu nousta taas jaloilleen ja kohdata elämä.”

Valveen kustantaja Çà et là on todennut, että Ranskassa ”on harvoin nähty omaelämäkerrallista teosta, jossa tekijä paljastaa itsensä näin täysin ja kaunistelemattomasti. Lukijat eivät selviä tästä kirjasta ehjin nahoin.” 

Emmi Valveen kirjan La Grâce on julkaissut kustantamo Çà et là vuonna 2021, ja sen ovat ranskantaneet Hind Bendaace ja Kirsi Kinnunen. Suomeksi Armon on julkaissut Asema kustannus vuonna 2017.

Vuodesta 2008 jaetun Prix Artémisia -palkinnon on nyt voittanut jo kolme suomalaista sarjakuvataiteilijaa: vuonna 2019 Hanneriina Moisseisen Kannas (La Terre perdue, kustantamo l’An 2, 2018) valittiin vuoden parhaaksi historiasarjakuvaksi ja vuonna 2021 Tiitu Takalo voitti Grand Prix’n teoksellaan Minä, Mikko ja Annikki (Moi, Mikko et Annikki, kustantamo Rue de l’échiquier, 2020). 

Ranskassa julkaistaan vuosittain noin 5000 uutta sarjakuvanimikettä ja sarjakuvan osuus kirjamyynnistä on 13 prosenttia. Julkaisuista viidennes on käännettyjä ja suomalaisia sarjakuvateoksia on ranskaksi julkaistu vuodesta 2000 noin 120 nimikettä.  

Vuoden 2022 Artémisia-palkintoraadissa toimivat Chantal Montellier, Julie Scheibling, Isabelle Beaumenay-Chaland, Gilles Ciment, Patrick Gaumer ja Pascal Guichard.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Kvaak-sarjakuvaportaalin uutinen palkinnosta.

Prix Artémisialla 2022 palkitut teokset ActuaBD-sivustolla.


Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat haussa 31.1.2022 mennessä

Perinteiset Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat ovat haettavana tammikuun 2022 loppuun mennessä. Haku tapahtuu sähköpostitse, hakuohjeet ja muita neuvoja löytyy nettisivuiltamme täältä.

Piirros: Timo Kokkila

torstai 18. marraskuuta 2021

Sarjakuvan valtionpalkinto Tiitu Takalolle

Taiteen valtionpalkinto myönnettiin 13 eri alojen taiteilijalle 17.11.2021. Sarjakuvataiteen valtionpalkinto myönnettiin tamperelaiselle sarjakuvataiteilijalle Tiitu Takalolle. Perusteluissaan valtion taidetoimikunnat sanovat mm. että "Tiitu Takalo käsittelee tuotannossaan vaikuttavalla tavalla yksilön ja yhteiskunnan suhteita".

Palkitut ja perustelut Taiken sivuilla.

Tiitu Takalon nettisivu.

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Edelliset sarjakuvataiteen valtionpalkinnot ovat saaneet Kati Kovács 2014,  Hanneriina Moisseinen 2016 ja Kati Rapia 2018.

torstai 4. marraskuuta 2021

Kuvittajat ry ja Sarjakuvantekijät ry eivät suosittele yhteistyötä Arktisen Banaanin kanssa

Kuvittajat ry ja Sarjakuvantekijät ry ovat jo aiemmin huomauttaneet Arktinen Banaani -kustantamoa alalle vahingollisista toimintatavoista ja koska käytännöt ovat jatkuneet on julkisesti todettava, että emme toistaiseksi suosittele yhteistyötä kustantamon kanssa.

Tilanne on harmillinen, koska Arktinen Banaani on ollut aina kustannustoiminnaltaan rohkea ja taiteellista laatua ja sisältöjä puolustava toimija. Sillä on ollut tärkeä paikkansa sarjakuvataiteen ja -kulttuurin edistäjänä jo pitkään.

Tilanne kustantajan ja tekijöiden yhteistyön tavoissa on kuitenkin edennyt siihen pisteeseen, että yhdistysten on noustava puolustamaan alan tekijöitä. Tämä suositus on voimassa kunnes kustantamon toiminta vastaa taas kustannusalan vakiintuneita, reiluja toimintatapoja ja eettisiä pelisääntöjä.

Kuvittajat ry ja Sarjakuvantekijät ry

keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Tekijäfoorumi vaatii: tekijänoikeuslaki valmisteltava uudelleen direktiivin tavoitteiden mukaiseksi


• Suomessa valmistellaan parhaillaan merkittävintä tekijänoikeuslain uudistusta vuosikymmeniin. 

• Tekijäfoorumin toimijat ovat järkyttyneitä siitä, että hallituksen esityksen luonnos ei vastaa direktiivin tavoitetta parantaa tekijöiden asemaa ja paikoin jopa heikentää sitä. 

• Koronapandemiasta kärsineet kulttuurialan tekijät tarvitsevat tuekseen direktiivin mahdollistaman oikeuden kollektiiviseen sopimiseen.

• Luovien alojen järjestöt vaativat esityksen uudelleen valmistelua.

Kuvitus: Rakastaja Robert

Yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee merkittäviä puutteita suunnitteilla olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa ja vaatii sen valmistelemista uudelleen.

Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole huomioitu EU:n tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) edellyttämiä parannuksia luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä. EU-direktiiveissä asetetut tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia.

Tekijäfoorumi katsoo, että Suomen tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa direktiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta. Tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Joiltain osin esitetyt muutokset jopa heikentäisivät nykyisiä käytäntöjä ja sitä kautta luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa.

”Kulttuuriala on parhaillaan ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa koronapandemian jäljiltä. Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on selkeä keino parantaa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa ja toimeentuloa konkreettisesti – ja varmistaa, että saamme nauttia ammattilaisten tekemästä taiteesta ja muusta luovasta sisällöstä myös jatkossa”, sanoo Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.


Kollektiivinen sopiminen takaisi tekijöille asianmukaisen korvauksen

Tekijäfoorumin toimijat näkevät, että kollektiivinen sopiminen olisi tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen. Tätä keinoa ei hallituksen esitysluonnoksessa ole huomioitu.

Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella korvauksista ja muista käyttöehdoista tekijöiden puolesta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat taiteilijoille ja tekijöille asianmukaiset korvaukset ja tiedonsaannin teostensa käytöstä.

”Esimerkiksi kirjailijoille maksettavia tekijänpalkkioita raamittaisivat alan yhteiset sopimukset, jotka takaisivat kirjailijalle oikeudenmukaisen vähimmäiskorvauksen. Kirjailija saisi myös ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon teoksia on esimerkiksi kuunneltu äänikirjapalveluissa ja mistä hänen palkkionsa muodostuu”, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toteaa.

Nykyisin esimerkiksi kirjailijat, kääntäjät, sanoittajat ja freelance-journalistit neuvottelevat jokainen erikseen sopimuksensa yritysten kanssa. 

"Freelancer-journalistien neuvotteluasema mediakentällä on heikko, eikä nykyinen tekijänoikeuslaki anna riittävästi turvaa kohtuullisen korvauksen periaatteen toteutumiseen. Tarvitaan uudet reilut pelisäännöt, jotta freelance-journalistit ja muut luovan alan tekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään työstä, myös digitaalisessa mediassa", Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus painottaa.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä itsensätyöllistäjien kollektiiviselle sopimiselle, joten se voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa monen Euroopan maan tavoin.

-

Tekijäfoorumi on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Tekijäfoorumiin kuuluu yhteensä 29 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä yli 50 000 luovan alan tekijää.

 

Lisätietoja:

Juristi Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura
aura.lehtonen@artists.fi, p. 050 434 4280

Lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto
sanna.nikula@journalistiliitto.fi, p. 040 054 8708 

Taiteilijoiden ja tekijöiden haastattelut:

Sirpa Kähkönen, Suomen Kirjailijaliitto
puheenjohtaja@kirjailijaliitto.fi, p. 040 845 1842
 
Kaija Kärkinen, Suomen Musiikintekijät
kaija.karkinen@musiikintekijat.fi, p. 0400 719 747

Maria Markus, Suomen freelance-journalistit ry
maria@mediaroadservice.com, p. 040 778 7577

*******

Tekijäfoorumin yhteiset tavoitteet - näiden asioiden korjaamiseksi vaadimme, että luonnos tekijänoikeuslaiksi palautetaan valmisteluun:

• Direktiivin edellyttämä asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate toteutetaan käytännössä kollektiivisopimuksilla.

• Ilman tietoa ei voi neuvotella. Jotta taiteilija voi arvioida saamansa palkkion kohtuullisuuden, tulee hänen saada selkeitä tietoja teostensa käytöstä ja kertyneestä tulosta. Tiedot ovat kattavia, jos ne ovat vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukaisia.

• Tekijällä on harvoin taloudelliset mahdollisuudet viedä korvausta koskeva asia tuomioistuimeen. Tekijät tarvitsevat matalan kynnyksen menettelyn tuekseen. Uuden ehdotetun tekijänoikeusriitalautakunnan tehtäväkenttää tulee laajentaa koskemaan myös tekijöiden korvauskysymykset.

• Sähköisessä muodossa teosta on helppo pitää saatavilla ja ”hyödyntää” näennäisesti. Oikeuksia myös ostetaan tekijöiltä varmuuden vuoksi, mikä estää teoksen käytön muualla hidastaen myös luovan talouden kasvua. Jos oikeuksien luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia tehokkaalla tavalla, tekijällä tulee olla oikeus käyttää peruuttamisoikeuttaan joko kokonaan tai osittain.

Kuvitus: Rakastaja Robert