Tunnetuimman sarjakuvasankarinsa mukaan Savolainen signeerasi työnsä usein nimimerkillä Joonas, joka vakiintui myös taiteilijan kutsumanimeksi.
Savolainen aloitti sarjakuvapiirtäjän uransa jo 1940-luvulla, ja varsinkin Helsingin Sanomissa 1950 alkanut Joonas-sarjakuva muodostui kotimaisen realistiseen tyyliin piirretyn seikkailusarjakuvan ehdottomaksi klassikoksi. Savolainen hallitsi kuitenkin monia tyylejä ja teki runsaasti myös huumorisarjakuvia.
Unto Uneksija Pellervo-lehdessä oli myös pisimpään saman tekijän piirtämänä jatkunut kotimainen sarjakuva jossa oli vakituinen päähenkilö, se ilmestyi vuosina 1966‒2010. Unto Uneksija pääsi myös postimerkkiin edustamaan 1960-lukua Suomalainen sarjakuva 100 vuotta -postimerkkivihossa 2011.
Joonaksen sarjakuvia ilmestyi myös ulkomailla, ja lisäksi Savolainen teki animaatioita, piirsi pilapiirroksia, kuvituksia ja karikatyyrejä, sekä opetti lukemattomilla sarjakuvakursseilla. Hän päätoimitti myös Sarjis-lehteä 1972‒1974, nostaen esille monia suomalaisia sarjakuvantekijöitä.
Veikko Savolainen palkittiin heti toisella Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 1973. Sarjakuvantekijät ry:n Vuoden sarjakuvateko -palkinnon 1999 hän sai lasten ja nuorten sarjakuvakoulutuksesta. Ensimmäisen ansioista sarjakuvataiteilijana myönnetyn Pro Finlandia -mitalin Savolainen sai 2014.
Savolainen oli Sarjakuvantekijät ry:n perustajajäseniä, ja nimitetty yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Joonas oli taiteilijana rautainen ammattilainen. Hän oli aina valmis auttamaan nuorempia sarjakuvantekijöitä neuvoillaan ja hän nautti opetustyöstä. Joonas muistetaan aina ystävällisenä ja avuliaana herrasmiehenä, joka vaikutti suomalaisen sarjakuvan kehitykseen lukemattomilla tavoilla.
Sarjakuvantekijät ry:n hallitus ottaa osaa Veikko Savolaisen läheisten ja ystävien suruun.
 |
| Joonas täytti 60 vuotta 1989, isokokoinen juhlakirja ilmestyi seuraavana vuonna. |
Näytteitä Joonaksen sarjakuvista löytyy Suomen sarjakuvaseuran kuva-arkistosta.
