tiistai 2. elokuuta 2016

Jäsenkysely 2016



Kyselyllä kartoitetaan jäsenien yrittäjyyttä, oman osaamisen/projektien rahoitus- ja markkinointitilannetta sekä työllistymismahdollisuuksia.

Kaikki vastaukset tulevat kyselyn käsittelijälle anonyymisti, vastauskoosteissa ei voi nähdä vastaajan nimeä eikä ip-osoitetta.

Kysely auttaa yhdistyksen jäsenille suunnatun vinkkipaketin tekemistä: paketista löytyy tietoa mm. eri yritysmuodoista ja asiaan liittyviä yhteystietoja sekä kontakteja eri alueiden kulttuuripoluille, joihin voi tarjota omaa osaamistaan.


Jäsenkyselyyn

perjantai 15. huhtikuuta 2016

KANNANOTTO 15. huhtikuuta 2016

PALKKIO TEHDYSTÄ TYÖSTÄ!

Miten helpolta ja kepeältä sujuva piirtäminen näyttääkään. Helposti unohtuu, että huippusuoritus vaatii vuosien pitkäjänteistä harjoittelua ja omistautumista.

Piirtäjä tutkii paitsi alansa parhaita teoksia myös ympäröivää maailmaa ylipäätään silloinkin, kun ei ole työnsä ääressä. Piirtämisen ammattilainen on voinut omistaa osaamiselleen koko elämänsä, aivan samaan tapaan kuin huippumuusikko instrumentilleen.

Keskiviikkona 6.4. 2016 sarjakuvantekijä Kaisa Lekalle, Kasper Strömmanille ja muille korkean profiilin tekijöille OKM:stä tullut ehdotus kahden päivän intensiivisestä, kongressiin sijoittuvasta kuvituskeikasta ateriaa vastaan olisi helppo ohittaa yksittäistapauksena. Olisi, jos se olisi jotenkin poikkeuksellista. Ikävä totuus kuitenkin on, että tällaiset työtarjoukset ovat kuvittajan ja sarjakuvantekijän arkipäivää.

Luovan alan ammatteja pidetään yleisesti kutsumuksellisina. Niitä, jotka julkisesti sanovat haluavansa menestyä taiteellaan myös taloudellisesti, saatetaan tästä syystä jopa paheksua. Totuus kuitenkin on, että jokainen tarvitsee toimeentulon, ja suomalainen noin 3100 euron mediaaniansiotaso jää alalla useimmille kaukaiseksi haaveeksi.

On siis syytä muistaa, että tekijä on hankkinut taitonsa sinnikkäällä ahkeruudella. Näennäisesti hetkessä syntyvä hauska tai koskettava piirros ei kumpua kuin itsestään lahjaksi annetusta kyvystä. Se on harjoittelun tulosta.

Muutkin ammatit voivat olla tekijöidensä kutsumus. Silti pidettäisiin järjettömänä ja loukkaavana, että oletettaisiin vaikkapa bussinkuljettajan, lääkärin tai virkamiehen tekevän työtään palkatta.

Kuvittajakin on yrittäjä, ja hänen pitää maksaa toimintaansa liittyvät kulut, kuten työtilojen vuokra, kirjanpito, materiaalit, eläke- ja vakuutusmaksut. Ammattilaiselle kyseessä on työ, ei harrastus tai elämäntapa.

Helsingissä 15.4.2016

Christer Nuutinen, pj
Kuvittajat ry:n hallituksen puolesta

Timo Kokkila, pj
Sarjakuvantekijät ry:n hallituksen puolesta

Ville Hänninen, pj
Suomen sarjakuvaseuran hallituksen puolesta

....

BETALT FÖR ARBETET!

Det kan se så lätt ut när någon som kan sin sak tecknar. Man glömmer lätt bort att en topprestation kräver år av övning och engagemang.

Tecknaren studerar förutom de bästa verken i branschen även den omgivande världen också då hen inte arbetar. Ett proffs inom illustration eller serieteckning kan ha ägnat hela sitt liv till att utveckla sitt kunnande, på samma sätt som en toppmusiker ägnat sig åt sitt instrument.

Onsdagen den 6 april 2016 fick serietecknarna Kaisa Leka, Kasper Strömman och andra av våra främsta bildskapare ett förslag från Undervisnings- och kulturministeriet om ett tvådagars intensivt illustrationsuppdrag på ett seminarium, med mat som enda kompensation för arbetet. Erbjudandet kunde ses som en engångsföreteelse, men det är det tyvärr inte. Dylika erbjudanden är vardag för illustratörer och serietecknare.

Yrken inom de kreativa branscherna ses allmänt som en kallelse. De som i offentligheten säger att de förutom att nå konstnärlig framgång också vill leva på sin konst, kan därför till och med möta illvilja. Sanningen är ändå att var och en behöver en utkomst. Den finländska medianinkomsten på cirka 3 100 euro förblir en onåbar dröm för de flesta i branschen.

Det är alltså skäl att minnas att tecknarna har uppnått sina kunskaper genom ihärdigt och långsiktigt arbete. Den roliga eller rörande bild som ser ut att födas i ett nafs är är resultatet av övning, inte en talang som tecknaren fått i gåva från ovan.

Andra yrken kan också vara kall för sina utövare. Ändå skulle det anses vanvettigt och sårande om man antog att till exempel en busschaufför, en läkare eller en tjänsteman skulle göra sitt arbete utan lön.

Även illustratören är en företagare, och hen har kostnader för verksamheten. Det handlar om hyra för arbetsutrymme, bokföring, material, pensions- och försäkringsavgifter. För professionella illustratörer och serietecknare handlar det om ett jobb, inte en hobby eller en livsstil.

Helsingfors 15.4.2016

Christer Nuutinen, ordförande
Illustratörerna i Finland r.f

Timo Kokkila, ordförande
Serieskaparna i Finland

Ville Hänninen, ordförande
Finlands Serieförening

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Vuoden Sarjakuvateko 2015

Sarjakuvantekijät ry:n kunniapalkinto JP Ahoselle Taide teossa -hyväntekeväisyyshankkeesta.

Sarjakuvantekijät ry luovutti Tampere kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 19.3.2016 perinteisen kunniapalkintonsa suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta. Palkinto on ulkoiselta muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.

Palkinto myönnettiin tällä kertaa sarjakuvantekijä JP Ahoselle hänen syksyllä 2015 toteuttamastaan Taide teossa -hyväntekeväisyyshankkeesta, joka keräsi yli 16.000 euroa Suomen Punaiselle Ristille. Poikkeuksellista hankkeessa oli myös se, että rahasumma kertyi sarjakuvantekijöiden ja kuvittajien alkuperäistöitä myymällä. Yleensä niitä myydään Suomessa vähän, keräilijöitäkin on vain muutamia. Historia tuntee monia tapauksia joissa nimekkäidenkin taiteilijoiden originaalit on lähes kokonaan hävitetty.

Syksyllä 2015 kuvat kärjistyneestä pakolaiskriisistä saivat Ahosen tarttumaan toimeen. Ahonen pyysi tutuilta sarjakuvantekijöiltä ja kuvittajilta töitä myytäväksi, pystytti nettikaupan ja rajasi hankkeen napakasti kahden ja puolen viikon mittaiseksi. Sanan levitessä lähes 50 tekijää tarjosi töitään mukaan. 14.9.–30.9.2015 teoksia myytiin 136 kappaletta, ja rahaa kertyi 16.280 euroa. Varat tilitettiin lyhentämättömänä Suomen Punaiselle Ristille, taiteilijat maksoivat töiden postikulut itse. Summa on luonnollisesti vain pisara meressä SPR:n työssä, mutta silti merkittävä tempaus median rakennemuutosten kourissa sinnittelevältä sarjakuva-alalta.


Tamperelainen Ahonen (s. 1981) on tehnyt jo mittavan uran sarjakuvantekijänä ja kuvittajana. Hän opiskeli graafista suunnittelua Lapin yliopistossa Rovaniemellä ja aloitti siellä sarjakuvien tekemisen. Ahonen kuvaa oivaltavasti ja eletyn tuntuisesti nuorten aikuisten maailmaa. Villimpi pohjola -sarjan hahmot aloittivat Aamulehdessä opiskelijajoukkona vuonna 2003 ja ovat jatkaneet elämäänsä tekijänsä kanssa varttuen. Yhdessä KP Alaren kanssa syntynyt pitkä sarjakuvaromaani Perkeros (2013) sekoittaa musiikkia, ihmissuhteita ja fantasiaa. Vuonna 2009 alkanut Puskaradio edustaa harvinaista ajankohtaissarjakuvan lajityyppiä.

Pätkä-apurahat 19.3.2016

Pätkä-apurahat 2015, julkistettu Tampere kuplii –sarjakuvafestivaaleilla 19.3.2016.

Apuraharaati: Aura Ijäs, Kaisa Leka, Vesa Ilmaranta (pj.).


2.500 € - Jukka-Petteri Eronen, käsikirjoittamiseen.

2.500 € - Merja Heikkinen, käsikirjoitukseen (Bathin rouva).

3.000 € - Mikko A. Jeskanen, sarjakuvakirjaan Syvyyden Saartama (piirtämiseen ja värittämiseen).

2.500 € - Jarno Kantelinen, sarjakuva-albumin Luna värittämiseen.

1.500 € - Jan Konsin, sarjakuva-albumin toteuttamiseen (Kutikuti).

2.500 € - Aapo Kukko, sarjakuvaromaanin käsikirjoittamiseen (Arvo Turtiaisen ja Henrik Tikkasen Italian matkasta).

2.000 € - Kutikuti ry, näytekäännöksiin (jäsentaiteilijoiden sarjoista, pääosin englanniksi).

2.500 € - Annukka Leppänen, sarjakuva-albumin piirtämiseen ja valmisteluun painokuntoon.

3.000 € - Mika Lietzén, sarjakuvateoksen Aikakirja käsikirjoittamiseen ja julkistusnäyttelyyn Minä olen saari.

2.500 € - Aino Louhi, sarjakuvan Mielikuvitustyttö piirrosvaiheeseen.

2.000 € - Outi Mentula & Henri Tervapuro, käsikirjoitukseen ja luonnosteluun Entropian Erinomainen Ensyklopedia (osat 3 ja 4).

2.000 € - Emmi Nieminen, sarjakuvan Vahinkoraja kääntämiseen ja lisätyöstöön.

1.000 € - Hans Nissen (Pauliina Haasjoki), Hanneriina Moisseisen albumin käännöstyöhön englanniksi.

2.500 € - Ville Pirinen, sarjakuvien täyspäiväiseen tekemiseen.

3.000 € - Aapo Rapi, sarjakuva-albumiin (Paku Pena).

2.500 € - Viivi Rintanen, Hulluussarjakuvia-blogin piirtotöihin (2 kk).

2.500 € - Anna Sailamaa, fiktiivisen sarjakuvaromaanin käsikirjoittamiseen (Juurakko).

2.500 € - Tea Tauriainen, sarjakuvakirjaan Mad Tea Party III.

2.000 € - Henri Tervapuro, sarjakuvan Kätyrit kääntämiseen englanniksi (+toimitus- ja väritystyöt).

3.000 € - Petteri Tikkanen, sarjakuva-albumiin Eka kerta, Eero 5, (2 kk).

2.500 € - Janne Toriseva, sarjakuva-albumin piirtämiseen (Valas, perustuu Moby Dickiin).


50.000 € - Hallituksen päätös jaettavasta summasta.
Hakemuksia yhteensä 97 kpl, haettu kokonaissumma 267.543 €.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Sarjakuva-Finlandia

Sarjakuva Finlandia –palkinto myönnetty Kati Närhen teokselle
Seitsemäs vieras (WSOY 2015).

Valinnan teki näyttelijä Heli Sutela.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat ovat haussa tammikuun loppuun mennessä.

Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahoja myönnetään työskentelyyn ja erilaisten sarjakuvahankkeiden toteuttamiseen. Vuoden 2016 apurahoissa piirrostyön rinnalla raadin erityishuomion ja korvamerkittyä rahaa saavat käsikirjoittaminen sekä suomenkielisten sarjakuvien kääntäminen muille kielille.

Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat ovat vuosittain haettavina niin, että hakemukset on lähetettävä viimeistään 31.1. Mikäli päivä osuu lauantaihin tai sunnuntaihin, hyväksymme vielä maanantaina Suomesta lähetetyt kirjeet. Ulkomailta lähetettäessä postileiman on oltava viimeistään 30.1. tai sitä aiempi.

Lähettäkää vapaamuotoinen apurahahakemus osoitteeseen Sarjakuvantekijät ry, PL 130, 00121 Helsinki. Kuoreen merkintä "Hakemus".


Muistakaa merkitä hakemukseen haettava rahamäärä sekä yhteystiedot, sosiaaliturvatunnus ja pankkitilin numero. Apurahalautakunta toivoo myös hyviä perusteluita. Perinteisesti hakemuksista ovat parhaiten menestyneet sellaiset, joissa on selkeä projekti ja sen toteuttamiseen tähtäävä realistinen työsuunnitelma. Raati on aina arvovaltainen ja valistunut, mutta hakijan on myös hyvä kertoa aiemmista saavutuksistaan. Työnäytteet ovat myös suositeltavia. Apurahaa voi anoa ja saada vaikka ei olisi yhdistyksen jäsen.

Suurin osa myönnetyistä Pätkä-apurahoista on suuruudeltaan 1000-3000 euroa, eli kovin suuria hankkeita niillä ei voi toteuttaa ainakaan kokonaan. Hankkeesta riippuen rahaa voi anoa enemmänkin, mutta apuraharaadilla on myös oikeus harkintansa mukaan muuttaa summaa. Kerro hakemuksessa, mikäli se ei sinulle sovi. Muut samaan hankkeeseen saadut apurahat on myös kerrottava, myös jos päätös niistä tulee hakuajan loputtua.

Jos sait Pätkä-apurahan viime hakukierroksella niin nyt ei kannata haaskata ruutia, sillä rahaa voi saada uudelleen vasta välivuoden jälkeen. Vuonna 2015 jaetut kertaluonteiset Lainauskorvausapurahat eivät kuitenkaan vaikuta Pätkä-apurahan saamiseen.

Jos saat apurahan, muista myös raportoida sen käytöstä vuoden loppuun mennessä. Lyhyt vapaamuotoinen selostus hankkeen tilanteesta riittää. Raporttiin voi myös liitää kopioita esim. kuiteista tai tehdyistä sivuista. Ihannetapauksessa mukaan voi liittää vaikkapa valmiin albumin. Emme oleta että kaikki hankkeet valmistuisivat vuoden kuluessa, mutta haluamme tietää mitä niille kuuluu. Raportointia voi jatkaa taas seuraavaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Pätkä-apurahoihin käytettävät varat tulevat Kopioston jakamista valokopiointikorvauksista. Oppilaitoksista, yrityksistä ja julkiselta sektorilta kerätyt valokopiointikorvaukset jaetaan Kopioston jäsenjärjestöille kopiointitutkimusten perusteella. Sarjakuvantekijöiden tapauksessa varat jaetaan eteenpäin Pätkä-apurahoina, jotka tunnetaan myös Kopiosto-apurahoina. Eri nimistä huolimatta kyse on samasta asiasta.

Lisäohjeita täällä!