maanantai 1. helmikuuta 2021

Jätti-Kuti palkittiin Angoulêmessa

Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Ranskassa jaettiin jokavuotisia palkintoja eri kategorioissa, ja suomalainen Jätti-Kuti voitti parhaan vaihtoehtosarjakuvajulkaisun palkinnon 2021 (Prix de la BD Alternative 2021).

Kutikuti ry:n julkaisema 480-sivuinen, isokokoinen teos kokoaa yksiin kansiin parhaita paloja Kuti-lehden 50 ensimmäisestä numerosta vuosilta 2006-2018, lisäksi mukana on myös uutta materiaalia. Kirjassa on mukana 174 tekijää ja sen ovat toimittaneet Tuomas Tiainen ja Heikki Rönkkö. Kutikuti ry on vuonna 2005 perustettu nykysarjakuvan julkaisuun keskittynyt yhdistys ja tekijäkollektiivi. 

Jätti-Kuti © Kutikuti ry

Sarjakuvantekijät ry myönsi Kutikuti ry:lle vuoden sarjakuvateko 2018 -palkinnon kun Kuti-lehti saavutti 50 numeron rajapyykin. Yhdistys on julkaissut määrätietoisesti suomalaista ja myös ulkomaalaista nykysarjakuvaa ja edistänyt suomalaisen sarjakuvan vientiä ulkomaille.

Angoulêmen sarjakuvafestivaalit ovat Euroopan tärkein sarjakuva-alan vuotuinen tapahtuma. Koronatilanteen takia itse festivaalia ei tietenkään voitu järjestää tänä vuonna. Aiempina vuosina Angoulêmessa on palkittu myös suomalaiset sarjakuvakokoelmat Glömp ja Laikku, sekä Tove ja Lars Janssonin Muumit.

lauantai 9. tammikuuta 2021

Tiitu Takalolle palkinto Ranskassa

Tiitu Takalon sarjakuvakirja "Minä, Mikko ja Annikki" on voittanut Ranskassa vuoden parhaan sarjakuva-albumin Grand Prix Artémisia -palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain naistekijöiden sarjakuville.

Omaelämäkerrallinen sarjakuva kertoo Tiitun ja Mikon rakkaustarinan sekä miten se kietoutuu taisteluun Tampereen Tammelan kaupunginosassa olevan Annikin puutalokorttelin säilyttämisen puolesta. Samalla kirja kuvaa myös kyläpahasen kasvun maan merkittävimmäksi teollisuuskaupungiksi. Takalo voitti teoksellaan Sarjakuva-Finlandia -palkinnon vuonna 2015.

Kirjan on ranskaksi julkaissut vuonna 2020 Rue de l’échiquier -kustantamo nimellä "Moi, Mikko et Annikki" ja sen on kääntänyt ranskaksi Kirsi Kinnunen. Kirjan julkaisi Suomessa vuonna 2014 Suuri Kurpitsa -kustantamo.

Moi, Mikko et Annikki © Tiitu Takalo

Artémisia-palkinto on jaettu suomalaiselle sarjakuvantekijälle jo kerran aiemmin: Hanneriina Moisseisen "Kannas", jonka on ranskaksi julkaissut Actes Sud L’An 2 -kustantamo nimellä "La Terre perdue", sai vuonna 2019 Prix Artémisia Mémoire -historiapalkinnon.

Ranskassa julkaistaan vuosittain noin 5000 uutta sarjakuvanimikettä ja sarjakuvan osuus kirjamyynnistä on 13 prosenttia. Julkaisuista viidennes on käännettyjä ja suomalaisia sarjakuvateoksia on ranskaksi julkaistu vuodesta 2000 vajaat 120 nimikettä.

maanantai 7. joulukuuta 2020

Pätkä-apurahat

Sarjakuvantekijät ry:n Pätkä-apurahat ovat taas haettavana 31.1.2021 saakka. Tällä kertaa apurahoja haetaan sähköpostin kautta, eikä paperihakemuksilla kuten aiemmin.

Ohjeet hakuun.


perjantai 4. joulukuuta 2020

Vammaiskulttuuripalkinto Vimma Tiitu Takalolle

Kynnys ry on myöntänyt vammaiskulttuuripalkinto Vimman sarjakuvataiteilija Tiitu Takalolle Memento mori -teoksesta. Omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani kertoo Takalon vakavasta sairastumisesta ja siitä toipumisesta.

Kynnys ry on vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö. Vimma-palkinto jaettiin nyt 12. kerran.

Lisätietoa

Sarjakuvantekijät ry onnittelee!

Memento mori -kirjan kansi © Tiitu Takalo

maanantai 19. lokakuuta 2020

Kuvantekijöiden lainauskorvaus

Kopiosto maksaa lainauskorvausta valokuvateosten ja kuvataiteellisten teosten tekijöille. Nyt käynnistynyt korvauksenjako perustuu yleisissä kirjastoissa ja korkeakoulukirjastoissa vuonna 2018 tehtyihin lainauksiin. Jaossa on 1,4 miljoonaa euroa.

Jos olet tehnyt kuvia kirjoihin, jotka ovat olleet kyseisenä vuonna yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulujen kirjastoissa lainattavissa, ilmoittaudu kuvantekijäksi Kopioston lainauskorvauspalvelussa osoitteessa https://kopiostoextra.fi/lainauskorvaus.

Kuvantekijöiden lainauskorvaus kohdistuu eniten lainattuihin kirjoihin: korvausta saa 50 000 lainatuinta julkaisua, joiden lainausmäärät kattavat keskimäärin 80 % kaikesta kirjastolainauksesta. Korvaukseen oikeutettua kuvaa ovat esimerkiksi piirroskuvitus, sarjakuva, kuva taideteoksesta, valokuva ja kansikuva.

Korvaustenjako perustuu yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen lainaustietoihin. Korvausta saavien julkaisujen joukko vaihtelee vuosittain lainauksen mukaan. Kunkin vuoden korvaus on tekijöiden saatavilla kolmen vuoden ajan. Paraikaa jaossa on korvauksia lainausvuosilta 2015–2018.

Lain mukaan tekijällä on oikeus korvaukseen, kun hänen teoksiaan – kirjan tekstiä tai kuvitusta, nuotteja tai äänitteitä – lainataan kirjastoista yleisölle. Suomessa lainauskorvauksen hallinnointi ja korvausten tilitys jakaantuvat kolmen tekijänoikeusjärjestön kesken: Kopiosto vastaa lainauskorvauksesta kuvantekijöiden, Sanasto tekstin- ja Teosto musiikintekijöiden osalta.

Kopiosto

Lisätietoa kuvan lainauskorvauksesta

torstai 15. lokakuuta 2020

Kari Suomalainen 100 vuotta

Kari Suomalaisen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 15.10.2020. Kari toimi pitkään Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä ja oli samalla Suomen tunnetuin ajankohtaisten pilapiirrosten tekijä.
Visavuoren museon Kari-paviljongissa Valkeakoskella on esillä Karin 100-vuotisnäyttely Vastavirtaan 30.4.2021 saakka. Museo juhlistaa syntymäpäivää myös pilakuvanäytelmällä Mustahattuinen mies.
Kari Suomalainen on yhä keskustelua herättävä persoona, vaikka on edesmennyt jo 1999. Pilapiirrosten lisäksi hän teki myös sarjakuvia, ja monissa pilapiirroksissakin esiintyi sarjakuvamaista ilmaisua. Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatun hän sai vuonna 1984. Visavuoren museon Kari-paviljonki lienee myös Suomen ainoa pilapiirtäjälle omistettu museo.

tiistai 13. lokakuuta 2020

Reilun taiteen manifesti

Taiteilijoista yli 70 % tuntee palkattoman työn – Reilun taiteen manifesti kannustaa kuluttamaan taidetta reilusti.

Tuoreen Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan taiteilijoiden palkaton työ on maan tapa. Reilun taiteen Manifesti on 5.10.2020 käynnistynyt valtakunnallinen viestintäkampanja, joka edellyttää taiteen tilaajilta taiteilijoiden reilua kohtelua.

Taiteen ja kulttuurin barometriin vastasi 983 taiteilijaa, joista palkatonta työtä piti ongelmana 73 prosenttia. Vaikka taiteen ja kulttuurin kulutus kasvaa, taiteilija jää silti usein ilman korvausta työstään. Taiteilijalle tarjotaan näkyvyyttä, pullakahveja ja paikkaa oven välissä. Nämä eivät muutu rahaksi edes huipulla. Kuluttaja ei aina taidenautinnosta maksaessaan tiedä, että hän todellisuudessa maksaa telttarakenteista, äänentoistosta ja tapahtuman brändistä, mutta artisti jää palkatta.

Absurdit työtarjoukset ovat taidealalla arkea.

– Keikkajärjestäjä oli tuomassa fanittamaani ruotsalaisartistia esiintymään Suomeen ja minua pyydettiin lämmittelijäksi. Pian selvisi, ettei minulle kuitenkaan makseta palkkaa eikä matkakorvauksia. Pääsylippua keikalle ei sentään tarvinnut ostaa itse, kertoo muusikko, näyttelijä Minja ”M” Koski.

Taiteen edistämiskeskus Taike on käynnistänyt yhdessä taiteilijajärjestöjen kanssa Reilun taiteen manifestin, joka kannustaa maksamaan taiteilijalle työstä ja käymään reilut sopimusneuvottelut. Kampanjan periaatteisiin sitoutuvat toimijat voivat käyttää Maksamme taiteilijalle -tunnusta. Tunnus antaa taiteen kuluttajille mahdollisuuden vastuullisiin valintoihin.

– Näkyvyydellä ei kukaan kauan elä. Taiteilijan toimeentulo on sirpaleinen, joten jokaisen pyydetyn toimeksiannon pitäisi myös tuoda tuloa, toteaa läänintaiteilija, kampanjapäällikkö Elisa Lientola Taiteen edistämiskeskuksesta.

Kampanjasivusto tarjoaa kattavan työkalupakin niin tilaajalle kuin taiteilijalle hinnoitteluun ja sopimiseen. Suurelle yleisölle kampanja näkyy parhaiten sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #reiluntaiteenmanifesti ja #rahallasaa

www.reiluntaiteenmanifesti.fi



torstai 20. elokuuta 2020

Muistolaatta Tom of Finlandille

Tom of Finlandin (1920-1991) entisen asuintalon seinään Helsingissä tulee muistolaatta osoitteessa Tehtaankatu 7. Laatta paljastetaan lauantaina 22.8.2020.

Alakulttuurikeskus Loukossa on samana viikonloppuna myös Tom of Finlandin pop up -julistenäyttely. Näyttely liittyy MSC Finland - Tom's Clubin järjestämään Finlandization 34 fetissimiesten tapahtumaan.

Helsingin Sanomien juttu asiasta.

Muistolaatan kustannuksissa on mukana useita järjestöjä, myös Sarjakuvantekijät ry.

sunnuntai 9. elokuuta 2020

Tove Janssonin syntymäpäivä

Tänään 9.8. on Tove Janssonin syntymäpäivä. Päivä on nimetty myös suomalaisen taiteen päiväksi ja liputtamista suositellaan.

Tove Jansson oli tietenkin myös kansainvälisesti tunnettu sarjakuvantekijä, joten tämä on hyvä päivä juhlia sopivaksi katsomallaan tavalla!


© Moomin Characters & WSOY

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Kritiikin Kannukset -palkinto 2020

Suomen arvostelijain liitto ry (SARV) on myöntänyt vuoden 2020 Kritiikin Kannukset -palkinnon sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille esikoissarjakuvakirjastaan Satakieli joka ei laulanut (Suuri Kurpitsa, 2019).
Sarjakuvantekijät ry onnittelee!
Palkinto on tullut sarjakuvantekijälle aiemmin kahdesti. Sami Toivonen on saanut sen 1989 ja Ville Tietäväinen vuonna 2004.

Satakieli joka ei laulanut © Juliana Hyrri.