Sarjakuvantekijät ry palkitsee Vuoden sarjakuvateko 2021 -palkinnolla Maaseudun Tulevaisuus -lehden kotimaisen sanomalehtisarjakuvan julkaisemisesta. Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 26.3.2022. Palkinto on fyysiseltä muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.
Suomalaiset sanomalehdet julkaisevat runsaasti kotimaista sarjakuvaa, ja siten myös pitävät sitä suuren yleisön luettavana. Siinä sivussa ne ovat myös mahdollistaneet toimeentulon ainakin muutamille sarjakuvantekijöille. Maaseudun Tulevaisuus -lehti on kärjessä kotimaisten sarjakuvien määrässä, sillä siinä ilmestyy niitä kahdeksan kappaletta kolme kertaa viikossa. Palkinto toki kohdistuu vuoteen 2021, jolloin joukossa oli vielä yksi amerikkalainenkin sarjakuva, mutta sekin vaihtui suomalaiseen jokin aika sitten. Yhtä monta tai vielä useampaa kotimaista sarjakuvaa tuskin löytyy maan muista sanomalehdistä, mutta olemme mielellämme väärässä. Sarjakuvien lisäksi lehdessä ilmestyy kerran viikossa myös ajankohtainen pilapiirros, mitä ei myöskään löydy läheskään kaikkien lehtien sivuilta.
Listataan tähän väliin myös lehdessä maaliskuussa 2022 ilmestyvät sarjakuvat: Pöyrööt (Liisa Seppälä ja Arttu Seppälä), Venetsijärvi (Jukka Tilsa), Kamala luonto (Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen), Musta hevonen (Samuli Lintula), Fingerpori (Pertti Jarla), Väinö (Pasi Rahikainen), Viivi & Wagner (Juba Tuomola) ja Kalkkaro (Petri Hiltunen).
Maaseudun Tulevaisuus saa tässä tapauksessa edustaa laajemminkin suomalaista sanomalehdistöä. Monissa maissa sanomalehtisarjakuvan perinne on katkennut, tai lehdet julkaisevat lähes ainoastaan kansainvälistä materiaalia. Siinäkin mielessä suomalaiset sanomalehdet ja niiden lukijat ovat olleet merkittävässä asemassa kotimaisen sarjakuvan menestystarinassa. Sarjakuvat ovat perinteisesti olleet myös lehtien luetuimpien osastojen joukossa.
Ongelmiakin sarjakuvan ja lehdistön suhteessa on. Sanomalehtien siirtyessä pienempään tabloidikokoon sarjakuvien määrä usein väheni. Digitalisaatio puolestaan on syönyt lehtien tilaajamääriä, ja mainostajien euroille on entistä enemmän ottajia. Kutistuneet levikki ja mainostulot ovat pakottaneet monet lehdet karsimaan sisältöjä ja kuluja. Siinä sivussa sarjakuvienkin julkaisu on vähentynyt, ja niistä maksettavat palkkiot ovat vaatimattomia. Päivittäisen sarjakuvan tekeminen on kokopäiväistä työtä, mutta palkkioiden pienuudesta johtuen se on kannattavaa vasta kun sarjakuva ilmestyy useammassa lehdessä. Se onnistuu vain harvoilta.
Sanomalehtisarjakuvat ovat keskimäärin melko perinteisiä huumorisarjakuvia. Menneinä vuosina yleiset jatkuvajuoniset sarjakuvat ovat sanomalehdistä lähes kadonneet. Maaseudun Tulevaisuudessakin yksi sellainen silti on. Tekijäkunta on hyvin miesvoittoista, vaikka muuten suomalaisessa sarjakuvassa naistekijöiden asema on vahva. Lehdiltä voisi jatkossa toivoa hiukan enemmän rohkeutta ja laaja-alaisuutta sarjakuvien valinnassa, mutta ongelma on toki monimutkaisempi. Uudet tekijät ja ideat saattavat vain odottaa löytäjäänsä, vaikka niitä ei suoraan levitysyhtiöiden listoilta löytyisikään.
Historiaan katsottaessa Maaseudun Tulevaisuus -lehdenkin ensimmäiset sarjakuvat ovat ilmestyneet jo vuoden 1930 paikkeilla. Toivomme sanomalehdille ja niiden sarjakuville pitkää ikää myös tulevaisuudessa, oli julkaisualustana sitten paperi tai näyttöruutu.
Sarjakuvantekijät ry:n hallitus
