Sivut

tiistai 25. toukokuuta 2021

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Kirsi Kinnuselle

Sarjakuvakääntäjä Kirsi Kinnuselle myönnettiin valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 25.5.2021. Kinnunen on kääntänyt ranskaksi noin 70 suomalaista sarjakuvajulkaisua.

Palkintoa on jaettu vuodesta 1975 alkaen ja tämä oli ensimmäinen kerta kun se myönnettiin sarjakuvakääntäjälle.
Sarjakuvantekijät ry onnittelee!



Lisäys: Kirsi Kinnusen kiitospuhe palkinnon jakotilaisuudessa löytyy Suomen sarjakuvaseuran sivuilta.


Kirsi Kinnunen Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 2017.
Kuva: Timo Kokkila

maanantai 10. toukokuuta 2021

Vetoomus: Elvytystä kulttuurialalle!

Elvytystä kulttuurialalle!

Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17.5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen.
Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda.


Piirros: Ville Tietäväinen

Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan.
Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä.
Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana.
Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa.

On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä.

Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi.
Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut. Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3.3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä.
Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella.
Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut.
Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään.

Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea.

Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?

Suomen arvostelijain liitto
Finlands svenska författareförening
Finlands Svenska Skådespelarförbund
Forum Artis
Grafia
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti
Kuvittajat
Kääntäjien ammattiosasto KAOS
Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej
Lukukeskus
Nuoren Voiman Liitto
Sarjakuvantekijät
Suomen freelance-journalistit

Suomen Jazzliitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
Suomen Kuvanveistäjäliitto
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
Suomen sarjakuvaseura
Suomen Säveltäjät
Suomen Taidegraafikot
Suomen Taiteilijaseura
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taidemaalariliitto
Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto

Taiteilijajärjestö MUU
Teatterikeskus
Tutkimusyhdistys Suoni
Valokuvataiteilijoiden liitto